Neljä vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Ukraina jatkaa taistelua sodassa, joka tulee muovaamaan Euroopan turvallisuutta. Tukholmassa (Ruotsin pääkaupunki) Ukrainan suurlähettiläs Svitlana Zalishchuk työskentelee vahvistaakseen maansa tukea. Haastattelussa hän käsittelee Ruotsin roolia sodassa, sitä miksi Euroopan puolustuksen on kehityttävä ja miten Ukrainan rintamakokemus voi nopeuttaa innovaatioita eurooppalaisessa puolustusalan teollisuudessa.

Kevät on ottanut tiukan otteen Tukholmasta. Muutama viikko sitten maisemaa hallinnut lumi on lähes kokonaan kadonnut, ja maasta on paljastunut vihreä kasvillisuus tervetulleessa ja toivottavasti pitkäaikaisessa paluussa. Olemme matkalla Lidingölle, jossa Ukrainan suurlähetystö sijaitsee heti Lidingösillan jälkeen, näköalalla Lilla Värtan ja pääkaupunki takanaan.

Siellä Ukrainan suurlähettiläs Svitlana Zalishchuk ottaa meidät vastaan. Suurlähetystön sisäänkäynnillä seisoo suuri joukko ukrainalaisia kansalaisia odottamassa konsultaatiota, ja ovien sisäpuolella työ käy täydellä teholla.

– Normaalia, Svitlana Zalishchuk tiivistää tilanteen. On paljon siviileitä, jotka tarvitsevat suurlähetystön apua.

Aamupäivä on tosin ollut intensiivinen tähän mennessä, mutta se kuuluu työhön ja velvollisuuteen.

– Työskentelemme käytännössä tauotta. En valita. Tiedän, että tämä on roolini ja missä voin tehdä eniten hyvää. Samaan aikaan on ihmisiä, jotka ovat paljon vaikeammissa tilanteissa, kuten poteroissa olevat sotilaat.

– Itse istun täällä kauniissa Tukholmassa ja hyvin ystävällisessä Ruotsissa. Työskentely täällä maani hyväksi on vähintä, mitä voin nyt tehdä, Svitlana Zalishchuk kertoo.

On maaliskuu ja vajaa viikko sitten vietettiin neljännen vuosipäivän Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Kiovassa paikalla oli Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajien kanssa. Vierailun yhteydessä maat vahvistivat myös jatkuvan tukensa Ukrainalle tukipakettien ja muiden toimenpiteiden muodossa.

– Vuoropuhelu on erinomaista. Ruotsi on yksi maailman maista, joka auttaa Ukrainaa eniten juuri nyt. Teille on onnistunut muuttaa solidaarisuus todelliseksi kumppanuudeksi. Kyse ei ole vain kiireellisistä tukipaketeista. Ruotsi näkee kokonaisuuden ja ymmärtää, että Venäjän aggressio ei ole vain sota Venäjän ja Ukrainan välillä, hän sanoo.

Samalla kun pääministeri Kristersson oli Kiovassa, tuki näkyi myös kotona Tukholmassa. Ukrainan lippu liehui valtiopäivätalon yllä ja illalla tuhannet ihmiset kokoontuivat Sergels torgetille. Linnankirkossa pidettiin myös rukous Ukrainan puolesta yhdessä kuningasparin kanssa.

– Kaikki nämä tapahtumat osoittavat paitsi symbolisesti kuinka paljon Ruotsi välittää Ukrainasta, myös kuinka tärkeä Ukraina on Ruotsin näkemykselle Euroopan turvallisuudesta, hän sanoo.

Sodan edetessä Ukrainassa kotimaiset puolustusalan organisaatiot ovat saaneet mahdollisuuden vierailla Euroopassa. NDS on muun muassa tavannut Repowerin, joka työskentelee kenttälääkintähenkilöstön tukemiseksi, sekä Defence Robotics UA:n, joka kehittää drooneja ja miehittämättömiä maajoukkoja (UGV). Kokemukset ovat tärkeitä kaikille osapuolille, Zalishchuk katsoo.

– On erittäin tärkeää, että tällaiset organisaatiot voivat tulla tänne ja esitellä työtään. Se ei ole tärkeää vain Ukrainalle, vaan koko Euroopan puolustussektorille. Menestyäksemme meidän on rakennettava yhteistyötä ja järjestelmiä, joissa voimme työskennellä yhdessä, vaihtaa tietoa ja kehittää ratkaisuja yhdessä, hän sanoo.

Svitlana Zalishchuk katsoo, että alalla on enemmän tehtävää. Hän haluaa muun muassa nähdä enemmän strategisia yhteistyöhankkeita. Hän mainitsee kehittyneiden ekosysteemien tärkeyden ja haluaa nähdä enemmän puolustusfoorumeita, joissa hallitukset ja yritykset kokoontuvat säännöllisesti.

– Olen omin silmin nähnyt kuinka arvokasta se voi olla. Kun yritykset kohtaavat, syntyy ideoita ja hankkeita, joita kukaan meistä ei olisi voinut ennakoida. Heillä on asiantuntemus ja he tietävät itse missä mahdollisuudet ovat.

Syksyllä järjestettiin puolustusfoorumi Ruotsin, Ukrainan ja Liettuan välillä, johon Svitlana Zalishchuk osallistui. Hän kertoo, että foorumin aikana he saivat yhteyden liettualaiseen yritykseen, joka halusi löytää kumppanin Ukrainasta. Kontaktien kautta voitiin välittää yhteistyö yrityksen ja Ukrainan armeijan välille.

– Juuri sellaista haluamme saavuttaa. Saattaa kuulostaa yksinkertaiselta käytännössä vain järjestää kokouksia, mutta juuri sellaiset kokoukset luovat uusia yhteistyöhankkeita, hän sanoo.

Innovaatio on toistuva aihe keskustelussa. Rintamalinjavierailuilla hän sai omin silmin nähdä kuinka nopeasti innovaatiosykli toimii.

– Tänään tuotettu drooni voi olla vanhentunut jo kolmenkymmenen päivän kuluttua. Ei siksi, että se olisi huono, vaan koska vihollinen kehittää jatkuvasti uusia vastatoimia. Tämä tarkoittaa, että teollisuus ei enää voi toimia pitkillä kehityssykleillä, vaan sen on oltava osa innovaatioprosessia koko ajan.

Juuri tiedon ja kokemusten vaihto Ukrainan ja eurooppalaisten maiden välillä on ollut yhteinen teema sekä Repowerille että Defence Robotics UA:lle. Ukrainalaisilla kenttälääkintähenkilöillä on ainutlaatuinen rintamakokemus, jonka he voivat jakaa ruotsalaisille kollegoilleen. Samalla tavoin droonikehitys kiihtyy nopeasti rintamalla – näkökulma, jonka Svitlana Zalishchuk allekirjoittaa.

– Se on myös se, mitä Ukraina tarjoaa kumppaneilleen. Emme ole hyväntekeväisyystapaus. Teidän ei pidä vain lahjoittaa meille järjestelmiä. Meidän tulisi kehittää niitä yhdessä, hankkia yhdessä ja tuottaa yhdessä.

Hän pitää tauon ja sanoo:

– Näin Eurooppa voi vahvistaa puolustustaan Venäjää vastaan.

On niitä, jotka katsovat, että Ruotsilla ja Euroopalla on paljon opittavaa Ukrainalta lyhyempien byrokraattisten prosessien suhteen puolustussektorilla. "Teidän täytyy olla ukrainalaisempia", sanottiin kysymys- ja vastausosiossa Armémuseumin (Ruotsin armeijan museo, Tukholma) tilaisuudessa.

Oletko samaa mieltä tästä näkökulmasta?

– Kyllä. Rintamalla meillä ei ole aikaa pitkälle byrokratialle. Sota käy ympäri vuorokauden. Innovaatiotahti on kuten sanottu ratkaiseva, eikä voi nojautua taaksepäin vain siksi, että on kehittänyt uutta teknologiaa. Huomenna se voi jo olla vanhentunut.