industry
Uudet drone-sopimukset Ukrainassa
Ukraina on solminut neljä uutta puitesopimusta Suomen, Tanskan ja Latvian kanssa miehittämättömien järjestelmien yhteistuotannosta. Sopimukset allekirjoitettiin Venäjän hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä, ja niitä täydentävät sitoumukset jatkaa sotilaallista ja taloudellista tukea Pohjoismaista ja Baltian maista.
Ukraina on solminut neljä uutta puitesopimusta Suomen, Tanskan ja Latvian kanssa koskien miehittämättömien järjestelmien yhteistuotantoa. Sopimukset tehtiin Venäjän hyökkäyksen nelivuotispäivän yhteydessä, ja niitä täydentää laaja sotilaallinen ja taloudellinen tuki Pohjoismaista ja Baltian maista.
– Nämä yhteistyöaloitteet auttavat luomaan perustan aidosti omavaraiselle eurooppalaiselle puolustusteolliselle pohjalle, joka vahvistaa yhteistä turvallisuuttamme tulevaisuudessa, kirjoittaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyj X:ssä.
Ukrainan entisen strategisten teollisuuksien ministerin, Oleksandr Kamysjinin, mukaan sopimukset kattavat maalla liikkuvat dronet (UGV), pitkän kantaman hyökkäysdronet ja sieppausdronet. Näitä järjestelmiä, jotka on jo testattu taistelussa, tullaan nyt valmistamaan Tanskassa, Suomessa ja Latviassa "Build With Ukraine" -aloitteen puitteissa.
Sopimukset allekirjoitettiin, kun Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustajat vierailivat Kiovassa sodan puhkeamisen vuosipäivänä. Suomen presidentti Alexander Stubb jakoi päivityksen vierailusta, jossa hän vahvisti maiden pitkäaikaisen läsnäolon ja sitoutumisen tukea Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan.
Kokousten yhteydessä esiteltiin myös NB8-maiden taloudellisen ja materiaalisen tuen selvitys. Ukrainan presidentin koosteen mukaan tämä sisältää yli 1,5 miljardia USD sotilaallista tukea Ruotsilta sekä 1,2 miljardia USD Norjalta, erityisesti yhteiseen dronetuotantoon suunnattuna. Lisäksi Norja, Ruotsi, Latvia ja Viro osallistuvat PURL-aloitteeseen, kun taas Liettua tekee investointeja SAFE-ohjelman kautta. NDS on aiemmin kirjoittanut NB8-maiden jatkuvasta tuesta, samoin kuin erityisistä tukipaketeista Ruotsilta, Suomelta ja Norjalta.
Puolustusteknisen yhteistyön lisäksi keskusteltiin myös strategisista energia-asioista. Kommentissa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren tapaamisen jälkeen vahvistetaan, että maat ovat nyt saavuttaneet strategisen kumppanuuden tason, ja lisäsopimukset energiayhteistyöstä ovat asialistalla. Myös Suomi, Tanska ja Islanti mainitaan toimijoina, jotka osallistuvat energiaan keskittyviin tukipaketteihin.
FAQ
- Hur påverkar de nya drönaravtalen Ukrainas försvarsindustri?
- De nya drönaravtalen stärker Ukrainas försvarsindustri genom gemensam produktion av obemannade system. Avtalen med Finland, Danmark och Lettland bidrar till en självförsörjande europeisk försvarsindustriell bas. Detta samarbete förväntas förbättra den gemensamma säkerheten i Europa. Senast faktagranskad: 2026-02-26.
- Vad innebär samarbetet mellan Ukraina och de nordiska länderna?
- Samarbetet innebär gemensam produktion av obemannade system mellan Ukraina och nordiska länder. Avtalen kompletteras av militärt och finansiellt stöd från dessa länder. Detta partnerskap syftar till att stärka Ukrainas försvarsförmåga och den europeiska säkerheten. Senast faktagranskad: 2026-02-26.
- Varför är de nya drönaravtalen viktiga för Europas säkerhet?
- De nya drönaravtalen är viktiga för Europas säkerhet eftersom de bidrar till en självförsörjande försvarsindustri. Samarbetet mellan Ukraina och nordiska länder stärker den gemensamma säkerheten. Det ger också en stabil grund för framtida försvarsinitiativ i regionen. Senast faktagranskad: 2026-02-26.
- När tecknades de nya drönaravtalen med Finland, Danmark och Lettland?
- De nya drönaravtalen tecknades i samband med fyraårsdagen av den ryska invasionen. Avtalen signerades under ett besök av representanter från Norden och Baltikum i Kiev. Detta markerar en viktig milstolpe i det internationella samarbetet. Senast faktagranskad: 2026-02-26.
- Vilka typer av drönare omfattas av de nya avtalen?
- De nya avtalen omfattar markgående drönare, attackdrönare med lång räckvidd och avlyssningsdrönare. Dessa system har redan testats i strid och ska nu tillverkas i Danmark, Finland och Lettland. Initiativet kallas 'Build With Ukraine'. Senast faktagranskad: 2026-02-26.