Y Combinator tukee ruotsalaista dronistartupia

Tenet Industries -startup, jonka kolme opiskelijaa perusti Tukholmassa, on äskettäin hyväksytty Y Combinator -kiihdyttämöön. NDS:n haastattelussa yritys kertoo, miten se haluaa täyttää Euroopan drone-tarpeen laajamittaisella ja kustannustehokkaalla tuotannolla.

Y Combinator on startup-kiihdyttämö, joka sijoittaa pääomaa varhaisvaiheen yrityksiin vastineeksi pienestä omistusosuudesta. Ohjelma sisältää myös neuvontaa, mentorointia sekä pääsyn sijoittajien ja yrittäjien verkostoon. Hyväksytyt yritykset osallistuvat ohjelmaan rajatun ajan ja saavat mahdollisuuden esitellä toimintaansa sijoittajille ohjelman lopussa.

Ruotsalainen drone-startup Tenet Industries on kolmen opiskelijan pyörittämä yritys, joka on perustettu Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH) ja Tukholman kauppakorkeakoulussa (Handelshögskolan) opiskelevien toimesta. Se on äskettäin liittynyt harvojen pohjoismaisten puolustusyritysten joukkoon, joita Y Combinator tukee. Rahoitus on yhteensä 500 000 dollaria yritystä kohden. Sijoitus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa sijoitetaan 125 000 dollaria vastineeksi kiinteästä seitsemän prosentin omistusosuudesta. Toisessa vaiheessa lisätään loput pääomat, joiden ehdot määräytyvät myöhemmässä rahoituskierroksessa. Haastatteluhetkellä yritys odottaa vielä rahojen saapumista hallinnollisista syistä.

– On tietysti erittäin hienoa, kun saimme tiedon hyväksymisestä, mutta nyt on vain jatkettava eteenpäin, sanoo Hugo Frisk, Tenet Industriesin toimitusjohtaja ja perustajajäsen, NDS:n haastattelussa.

Hugo Frisk, Fabian Andersson ja Emil Falk perustivat yrityksen viisi kuukautta sitten, ja tänä päivänä tiimiin kuuluu viisi henkilöä.

Tenet Industries haluaa kehittää droneja, jotka voidaan massatuottaa alhaisin kustannuksin. Yritys on muun muassa kehittänyt oman laitteisto- ja ohjelmistoalustan, joka on optimoitu automatisoitua valmistusta varten. Tavoitteena on mahdollistaa tuotannon nopea skaalaaminen, kustannusten alentaminen ja saatavuuden parantaminen.

– Yrityksen tausta on siinä, että näemme tämän yhtenä Euroopan tärkeimmistä ongelmista juuri nyt. Ukraina suunnittelee rakentavansa seitsemän miljoonaa dronea tänä vuonna. Samalla voi kysyä, kuinka monta meillä on Ruotsissa. Kyse on noin tuhannesta, eivätkä ne ole tarkoitettu taisteluun, hän sanoo ja jatkaa:

– Jos Ruotsia vastaan hyökättäisiin, meillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi droneja puolustautuaksemme. Varasto loppuisi tunnissa. Jos tämä ongelma halutaan ratkaista, on pystyttävä tuottamaan hyvin suuria määriä. Pidämme tätä osittain kriittisenä kysymyksenä ja osittain itse tuotanto-ongelmaa kiinnostavana. Se on vaikea, mutta se on ratkaistava, ja se on se mitä haluamme tehdä, Hugo sanoo.

Hugon mukaan lähtökohtana on, että suunnittelu ja tuotanto on optimoitava volyymin ja yksinkertaisuuden mukaan, eikä pelkästään toiminnallisuuden perusteella.

– Kyse on siitä, että ajatellaan tätä jonakin, jota tuotetaan paljon. Silloin suunnitellaan sen mukaisesti.

Inspiraatio tulee osittain ohjelmistoalalta, jossa työkalut voivat olla joustavampia ja kehittäjävetoisia kuin perinteisessä teollisuudessa.

– Jos menee ohjelmoijan luo, he ovat hyvin tehokkaita, ja se johtuu siitä, että he voivat kehittää omia työkalujaan, hän sanoo.

Tuotekehityssyklien lyhentyessä hän katsoo, että myös valmistuslinjojen on pystyttävä muuttumaan samassa tahdissa.

– Jotta voidaan rakentaa tuotteita, jotka muuttuvat vaikkapa joka toinen viikko, on oltava linja, joka myös muuttuu joka toinen viikko.

Ruotsalaisten asiakaskontaktien lisäksi yritys käy neuvotteluja myös ukrainalaisten toimijoiden kanssa.

– Ukrainalla on tässä suhteessa hyvin virtaviivaistettu prosessi. Käytännössä täytetään lomake, ilmoitetaan mistä tuotteesta on kyse, hinta ja mitä ominaisuuksia sillä on. Jos tuote täyttää vaatimukset, se voidaan hyväksyä ja integroida heidän järjestelmiinsä, Hugo sanoo ja jatkaa:

– He ovat käytännössä saaneet koko sen prosessin toimimaan ja standardoitua menettelytavan.

Uskotko, että teillä yrityksenä ja Euroopalla laajemmin on mahdollisuus massatuottaa edullisia droneja?

– Kyllä, ehdottomasti. Tuotantomahdollisuudet ovat erittäin hyvät ja ennen kaikkea saatavilla on paljon hyviä komponentteja. Verrattuna Yhdysvaltoihin sama drone, rakennettuna amerikkalaisilla komponenteilla, maksaisi noin 10 000 Ruotsin kruunua. Euroopassa voimme rakentaa dronen noin 3 000 kruunulla, ja pidämme itseämme Euroopan edullisimpana vaihtoehtona, hän sanoo.

Miten teette siitä edullisimman?

– Suunnitellaan asiat alusta alkaen. Käytännössä olemme yksinkertaistaneet ja integroineet niin, että rakenne on supistunut noin 30 osasta 14 osaan. Panostamme suureen volyymiin ja pieneen katteeseen, ja olemme pakkomielteisiä alhaisten kustannusten suhteen.

Käytättekö 3D-tulostusta?

– Ei. Monet käyttävät sitä drone-maailmassa. Edut ovat nähtävissä, mutta me suosimme muovivaialuvalua, ruiskuvaialuvalua ja jyrsintää, ne ovat halvempia. Käytämme 3D-tulostusta prototyyppien kehittämisessä, mutta massatuotannossa käytämme ruiskuvaialuvalua, Hugo sanoo.