Vuosihaastattelu ylipäällikkö Michael Claessonin kanssa – Haastattelijana Per Wallin 

Kun vuosi 2025 lähenee loppuaan, pohjoismainen puolustusyhteistyö on siirtynyt kunnianhimosta käytännön todellisuuteen. Ruotsi ja Suomi ovat täysin integroituneet Natoon, ja pohjoismaiden välinen yhteistyö leimaa nyt yhteinen suunnittelu, lisääntynyt yhteensopivuus ja jaettu strateginen näkökulma. Nordic Defence Sectorsin vuosihaastattelussa ylipäällikkö Michael Claesson pohtii kulunutta vuotta – ja osoittaa, mikä on ratkaisevaa tulevaisuudessa. 

 

Mitkä edistysaskeleet näet merkittävimpinä kuluneen vuoden aikana, ja mikä on tärkeintä vuonna 2026 pohjoismaisen yhteistyön syventämiseksi? 

– Ruotsin ja Suomen jatkuva integrointi Natoon on selkeä menestys. Ensimmäistä kertaa Kalmarin unionin jälkeen kaikki viisi pohjoismaata ovat samassa operatiivisessa kontekstissa. Tämä luo täysin uusia mahdollisuuksia. Erityisen tärkeää on niiden esikunta- ja johtamisosien perustaminen, jotka kantavat Naton yhteistä operaatiosuunnittelua Pohjolassa. Tämä on ratkaisevaa sekä tulevaisuuden että yhteisen kykymme kannalta täällä ja nyt. 

Claesson kuvailee, kuinka kokonaiskuva näyttää nyt erilaiselta kuin aiemmin. 

– Kun zoomaa ulos ja tarkastelee maantiedettä, infrastruktuuria ja sitä, kuinka yhteenliittyneitä me todella olemme, voidaan luoda virtauslogiikka, joka on molemminpuolisesti tukeva. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kaikki liittyy yhteen oikeasti, sekä logistisesti että operatiivisesti. 

 

Olet puhunut siitä, kuinka käsitteet kuten "etulinja" muuttuvat nykyisessä turvallisuusympäristössä. Miten pohdit tätä? 

– Natossa on käsite frontline states, joka usein liitetään itäiseen rajaan. Mutta ympäristössä, jota leimaavat monialaiset operaatiot ja hybridiuhat, se on rajoittava. Pidän Ruotsia frontline state -valtiona, mutta oikeastaan se koskee koko Natoa. Myös Portugali on altistunut. Siksi on joskus tarkempaa puhua rajasta kuin etulinjasta. 

Hän katsoo, että tällä on seurauksia sille, miten sotilasjohtajuutta ja suunnittelua on kehitettävä. 

– Jos haluaa ymmärtää monialaisia operaatioita oikeasti, on zoomattava ulos. Muuten on vaarana juuttua käsitteisiin, jotka eivät enää heijasta todellisuutta. 

 

Miten näet puolustusteollisuuden, tutkimuksen ja sotilaallisen kyvyn vuorovaikutuksen Pohjolassa? 

– Yhteys on täysin itsestään selvä. Teollisuuden ja tutkimuksen lisäksi meidän on myös otettava huomioon akatemia, joka tukee molempia. Ruotsin tapauksessa meillä on lisäksi valtiollinen, integriteettiherkkä tutkimus FOI:n kautta. Nykyisellä teknologian kehitysvauhdilla on yhä tärkeämpää työskennellä integroiduissa projektitiimeissä ajan myötä. 

Claesson kaipaa samalla uusia ajattelutapoja hankintojen suhteen. 

– Meidän on pystyttävä hankkimaan kykyä ja saatavuutta, ei pelkästään materiaalia. Kyky ei ole vain esine, vaan myös sen pitäminen taktisesti relevanttina ja käyttökelpoisena ajan myötä. Tässä on suuria mahdollisuuksia Pohjolassa, mutta emme saa olla naiiveja. Omistusrakenteet ja valtion rooli teollisuudessa eroavat toisistaan ja vaikuttavat yhteistyöhön. 

Hän korostaa myös vaatimusten harmonisoinnin tärkeyttä. 

– Kun olemme samassa sotilasstrategisessa ja operatiivisessa kontekstissa, luodaan täysin erilaiset edellytykset yhteisille vaatimuksille. On jo olemassa hyviä esimerkkejä, sekä pohjoismaisia että eurooppalaisia. 

 

Hybridihyökkäykset, kybervaikuttaminen ja sabotaasi kriittistä infrastruktuuria vastaan ovat leimanneet vuotta. Mitä oppeja vedät tästä? 

– Tärkeä oppi on, että reagoimme usein kahdenvälisesti tai rinnakkain, kun jotain tapahtuu. Natolla on mandaatti ja rakenteet koordinoida tämän tyyppisiä toimenpiteitä ja luoda kestävyyttä tavalla, johon yksittäiset maat eivät pysty. 

Informaation jakaminen nostetaan keskeiseksi, mutta myös rauhallisuuden tarve. 

– Tietoisuus on välttämätöntä, mutta pelko ja paniikki ovat yksi epäkonstruoivimmista asioista. Meidän on arvioitava tietoa huolellisesti ennen kuin teemme pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 

 

Lopuksi – mikä haluat olevan selkeä johtopäätös, kun katsomme taaksepäin vuoteen 2025? 

– Että Naton jäsenyys on pohja tehokkaalle pohjoismaiselle yhteistyölle. Mahdollisuudet, jotka nyt ovat syntyneet, ovat erittäin suuret. Ei ole oikeastaan mitään, mikä estäisi meitä menemästä erittäin pitkälle integraatiossa ja yhteistyössä tulevaisuudessa.