Kuninkaallisia ritarikuntia voidaan nyt jakaa, ensimmäistä kertaa lähes 50 vuoteen, Ruotsin kansalaisille poikkeuksellisista ansioista. Vastaanottajat on nimetty yleisön toimesta ja valittu Kuninkaallisen Majesteetin Ritarikunnan neuvoston toimesta, minkä jälkeen hallitus hyväksyi nimet, ja H.M. Kuningas on virallisesti päättänyt kunniamerkkien jakamisesta.
Prosessi, jonka avulla ruotsalaiset voivat jälleen saada kuninkaallisia kunniamerkkejä, käynnistettiin vuonna 2018 perustuslakivaliokunnan aloitteesta. Joulukuussa 2022 hallitus teki päätöksen uudesta asetuksesta, joka koskee Ruotsin merkittävimpiä tunnustuksia ansiokkaista teoista, laajalla tuella valtiopäivillä.
Kuninkaallinen Miekkaritarikunta perustettiin vuonna 1748 ja se myönnetään sotilashenkilöstölle. Valtiopäivien päätöksen jälkeen kuninkaalliset kunniamerkit asetettiin lepotilaan vuodesta 1975 alkaen Ruotsin kansalaisille.
Kenraaliluutnantti Dennis Gyllensporre sai Kuninkaallisen Miekkaritarikunnan, Suurkomentajan ristin, erinomaisesta johtajuudesta sodan kaltaisissa olosuhteissa Malissa. Kolmen vuoden ajan hän oli yli 13 000 henkilön johtaja 60 eri maasta, jotka osallistuivat MINUSMA-operaatioon Malissa.
1. luokan eversti Ulf Henricsson vastaanotti Kuninkaallisen Miekkaritarikunnan, Ensimmäisen luokan komentajan, erittäin esimerkillisestä johtajuudesta sodan kaltaisissa olosuhteissa entisessä Jugoslaviassa. Hän sai lempinimen "Varešin sheriffi" toimiessaan pataljoonankomentajana BA01:ssä YK:n Nordbat 2 -joukoissa Bosniassa.
Tämän vuoden Veteraanipäivänä 29. toukokuuta kiinnitettiin erityistä huomiota veteraaneihin, jotka ovat tehneet palveluksia Balkanilla vuosina 1991-2000.
Liiketoiminta-alueen johtaja Thomas Sjöström sai Kuninkaallisen Vasa-ritarikunnan, Ritarin, suuresta henkilökohtaisesta rohkeudesta Ruotsin evakuoinnissa Kabulista. Thomas Sjöström oli Talebanien vallatessa Kabulin turvayritys Vesperin turvallisuuspäällikkö Afganistanissa, joka sai hallitukselta tehtäväkseen hoitaa Ruotsin evakuoinnin kaupungista.