Puolustusvoimain komentaja on antanut sotilaallisia neuvoja hallitukselle

Pääesikunnan komentaja korostaa suosituksissaan, että Venäjä tulee pysymään Ruotsin turvallisuuden akuuteimpana uhkana lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi Ruotsin puolustuspolitiikassa on otettava huomioon riski siitä, että Venäjän käynnissä oleva konflikti Ukrainan kanssa voi laajentua hyökkäykseksi myös muita maita vastaan.

Lisääntyneen NATO-integraation saavuttamiseksi Ruotsin asevoimat ehdottaa tiettyjä muutoksia. Näihin kuuluu ilmatorjunnan korostaminen kaikissa puolustushaaroissa ja mukautukset, jotka mahdollistavat osallistumisen Naton integroituun ilmapuolustus- ja ohjuspuolustusjärjestelmään (IAMD). Lisäksi oletetaan, että kaksi armeijan prikaatia tulee ajan myötä osallistumaan Naton alueelliseen puolustussuunnitteluun sekä yksi mekanisoitu pataljoona Naton yhteisiin operaatioihin ja aktiviteetteihin. Myös logistiikkaa ja infrastruktuuria on kehitettävä, jotta ne voivat toimia tukialueena ja kuljetusasemana liittoutuneille joukoille.

Lisääntyneen operatiivisen kyvyn vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan henkilöstön rekrytointia ja koulutusta. Vuosittain asepalveluksen suorittavien määrän nostamista 10 000 henkilöön ehdotetaan jo vuodesta 2030 alkaen. Vuodenvaihteessa hallitus ilmoitti haluavansa nähdä 10 000 henkilöä jossain vaiheessa vuosien 2030 ja 2035 välillä. Samalla Ruotsin asevoimat kehottaa välttämään uusien organisaatioyksiköiden ja toimintojen perustamista tietyille paikkakunnille.

Nykyisen materiaalin ja infrastruktuurin modernisointi on välttämätöntä puolustusvoimien kasvun ja lisääntyneen kyvyn tukemiseksi. Suuret tarpeet sisältävät investointeja infrastruktuuriin sekä puolustusmateriaalin uus- ja uudelleenhankintoihin. Nämä investoinnit ovat tarpeen puolustuskyvyn lisäämiseksi vuosien 2030-2040 aikana.

Yhteenvetona Ruotsin asevoimien suositukset osoittavat laajojen muutosten ja investointien tarpeen, jotta voidaan vastata Ruotsin NATO-jäsenyyden tuomaan uuteen turvallisuuspoliittiseen maisemaan. Tuleva kyky suojella Ruotsin turvallisuutta ja puolustaa maan etuja vaatii merkittäviä mukautuksia sotilas-, henkilöstö- ja materiaalikysymyksissä.

Armeija: Armeijaa kehitetään keskittyen lisääntyneeseen digitalisaatioon ja modernisointiin. Tämä sisältää divisioonan johdon perustamisen siihen liittyvine prikaateineen, erityisesti mekanisoituine ja jalkaväkiprikaateineen sekä strategisen alustan Gotlannissa. Ilmatorjuntakykyä vahvistetaan integroimalla se Naton ilmapuolustus- ja ohjuspuolustusjärjestelmään. Lisäksi armeija kehittää miehittämättömiä lentojärjestelmiä, partiorobotteja ja rakettiartilleriaa parantaakseen kykyään.

Merivoimat: Merivoimat suunnittelee Visby-luokan korvettien puolivälimodifikaatiota sensorien ja ilmatorjuntakyvyn lisäämiseksi. Neljä uutta Luleå-luokan pinta-alusta, uusia Blekinge-luokan sukellusveneitä ja vedenalaisia aluksia hankitaan. Lisääntynyt ilmatorjuntakyky mahdollistaa pinta-alusten integroinnin Naton ilmapuolustus- ja ohjuspuolustusjärjestelmään. Lisäksi amfibinen kyky vahvistetaan uusilla aluksilla, asejärjestelmillä ja ilmatorjunnalla.

Ilmavoimat: Ilmavoimat suunnittelee JAS 39E -hävittäjän käyttöönottoa ja neljän uuden kuljetuskoneen hankintaa. Sen kykyä integroitua Naton ilmapuolustukseen kehitetään, mukaan lukien kyky hyökätä maamaaleihin pitkän matkan päästä. He hankkivat myös lisää helikoptereita maa- ja meritoimintoihin samalla kun tukikohtia vahvistetaan miehittämättömien lentojärjestelmien uhkia vastaan.

Erikoisjoukot: Ruotsin asevoimat kehittää erikoisjoukkojaan suorittamaan erikoisoperaatioita itsenäisesti tai osana monialaisia operaatioita. Tämä sisältää merikyvyn lisäämisen, autonomisten/miehittämättömien järjestelmien hankinnan ja digitalisoinnin.

Sotilasalueet ja kodinturvajoukot: Sotilasalueet, sotilasaluejoukot ja kodinturvajoukot kehitetään parantamaan kykyä johtaa alueellista toimintaa ja alueellisia operaatioita. Tämä sisältää isäntämaatukien suunnittelun ja toteutuksen. Kodinturvajoukot uusivat ja täydentävät ajoneuvokalustoaan, ottavat käyttöön miehittämättömiä ilma-aluksia, maasensoreita, kuvanvahvistimia, uusia käsiaseita ja tukiaselajeja.

Logistiikka ja terveydenhuolto: Ruotsin asevoimien logistiikka ja terveydenhuolto kehitetään tukemaan muiden sotajoukkojen kasvua ja täyttämään Naton tavoitteet. Tämä tarkoittaa myös kansallisen logistiikkaverkoston kehittämistä ja sen yhdistämistä naapurimaiden verkostoihin.