Millainen on työtaustasi siviilielämässä sekä Ruotsin asevoimissa (Försvarsmakten) ja kotivartiojoukossa (Hemvärnet)?

Taustani on pääasiassa manööveriyhtymistä, joissa vietin useita vuosia kouluttajana ja tiedusteluryhmän ryhmänjohtajana. Tuo työ asetti omat vaatimuksensa kekseliäisyydelle ja joustavuudelle. Sen lisäksi olen työskennellyt kenttätöiden ja tarkkuusampujapalvelun parissa. Ensimmäistä ulkomaanoperaatiotani lukuun ottamatta muut operaatiot ovat tapahtuneet ympäristöissä, joissa rakenne on ollut löyhä ja infrastruktuuri puutteellinen tai olematon, mikä on puolestaan pakottanut kehittämään kekseliäisyyttä.

Vuosina 2016-2020 jätin Ruotsin asevoimat aktiivisena upseerina ja toimin reserviupseerina samalla kun työskentelin projektipäällikkönä rakennusyrityksessä. Siellä opin valtavasti taloudellisista virroista ja eri toimijoiden yhteensovittamisesta.

Olet aiemmin toiminut aseupseerina kotivartiojoukossa (Hemvärnet). Voitko kertoa tuosta kokemuksesta?

Hemvärnetin aseupseerina olen työskennellyt lähes päivittäin kysymysten parissa, jotka ulottuvat puhtaasti taktiselta tasolta aina poliittiselle tasolle. Olen esimerkiksi tukenut yksittäistä kotivartiosotilasta ja kouluttajaa lipastaskun parhaasta sijoituspaikasta taisteluliivissä, ja samaan aikaan olen tukenut ministeriöitä kysymyksissä, jotka koskevat siviiliammunnan, vapaaehtoisjärjestöjemme, sotilasammunnan ja muiden aseita kantavien viranomaisten muodostaman ekosysteemin kokonaisuutta.

Tapaan havainnollistaa tätä esimerkillä: Zlatan ei vain ilmestynyt eräänä päivänä maajoukkueeseen, vaan hän aloitti jossain nuorena ja hänellä oli vapaaehtoispohjalta toimivia valmentajia jollakin jalkapallokentällä Malmön (Etelä-Ruotsi) ulkopuolella, jotka loivat edellytykset. Sama pätee asevoimiemme ampumakouluttajiin. Tämä yhteys ei ole aina itsestään selvä niille, jotka eivät työskentele näiden kysymysten parissa. Tämän lisäksi työ on merkinnyt runsaasti yhteyksiä teollisuuteen sekä muiden liittoutuneiden maiden asevoimiin ampumakoulutukseen ja sen kehittämiseen liittyen.

Ruotsissa meillä on vuodesta 2021 lähtien ollut kansainvälisesti vertailukelpoinen, erittäin laadukas ampumakoulutus. Yhdysvaltain merijalkaväki (United States Marine Corps, USMC) on nyt omaksunut ampumakoulutuksen, jolla on paljon yhtäläisyyksiä omamme kanssa ja samankaltainen taustalla oleva filosofia.

Työ on kuitenkin ennen kaikkea antanut minulle mahdollisuuden työskennellä ampumakoulutusjärjestelmän kanssa alusta loppuun. Olen työskennellyt käsiaseen käytännön toiminnan, sitä koskevan koulutuksen, digitaalisen koulutusmateriaalin luomisen, opetussuunnitelmien tarkistamisen synergiaetujen saavuttamiseksi, reilua kilpailua ja voimainmittausta varten tarkoitettujen sääntöjen kehittämisen sekä vapaaehtoisten puolustusorganisaatioidemme (FFO) tukemiseen tähtäävien toimeksiantojen parissa, jotta ne saisivat oikeat edellytykset tukea meitä tässä työssä.

Mitä olet oppinut aiemmista työkokemuksistasi?

Ennen kuin jätin Ruotsin asevoimat vuonna 2016, en ehkä ollut tunnettu siitä, että istuin käsieni päällä, pysyin omassa lokerossani ja priorisoin muodon ennen toimintaa. Aikani projektipäällikkönä ekspansiivisella alalla toimivassa yrityksessä on vahvasti muokannut asennettani sen suhteen, miten voin viedä asioita eteenpäin ja ottaa omistajuuden edessäni olevista ongelmista.

Aivan kuten ylipäällikkömme (Överbefälhavare) toistuvasti korostaa, meillä on lähes institutionalisoituneen arkuuden ja pidättyväisyyden perintö suhteessa omiin sääntöihimme, ja kulttuuri voi usein ohittaa doktriinin. Meidän on uudistettava kulttuurimme edessämme olevien haasteiden valossa.

Kaksi tärkeintä siviilielämästä mukanani tuomaa oppia ovat: ratkaista omat ja organisaation ongelmat siellä, missä niihin törmää ja missä niihin voi vaikuttaa, aivan kuten siviilissäkin. Ja toimia samalla kustannustehokkaasti, ennen kaikkea ajan suhteen. Nämä ovat muodostuneet menestystekijöiksi työssäni.

Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta vielä kaksi vuotta sitten istuin toisen puolustushaaran edustajien kanssa, joilla oli suuria vaikeuksia ymmärtää, että Hemvärnetissa olimme luoneet koulutusmateriaalia vain siksi, että olimme nähneet tarpeen ja sille oli kysyntää. Kuka oli käskenyt sen? Voiko todella vain tehdä asioita ilman, että se on kirjattu toimeksiantoon?

On ollut vahvuus pystyä osoittamaan, mitä aika maksaa, sekä taloudellisesti että sen suhteen, mihin sama aika voitaisiin muuten käyttää.

Jos esimerkiksi käytämme järjestelmää X järjestelmän Y sijaan, mikä aiheuttaa alkuvaiheen kustannuksen ajassa ja taloudessa käyttöönoton osalta, voimme myöhemmin laskea sen takaisin säästetyssä koulutusajassa sekä kouluttajien valmisteluissa ja jälkitöissä.

Aika, jonka voimme joko käyttää muuhun koulutukseen tai yksinkertaisesti säästää. Tämä on ollut erityisen tärkeää Hemvärnetin sopimushenkilöstön kannalta.

Samoin on tärkeää luoda edellytykset sille, että henkilöstö voi osittain omaksua koulutuksen kotona ja olla sen jälkeen paikalla lyhyemmän ajan.

Mitä uusi roolisi innovaatio-osaston johtajana Hemvärnetissa tarkoittaa käytännössä?

Innovaatio-osasto on yksi Hemvärnetin kokeilu- ja innovaatiotoimiston (HeX, Hemvärnets Experimentkontor) pilareista. Innovaatio-osasto on se HeX:n osa, jossa suurin osa käytännön työstä tapahtuu. Käytännössä johdan useita eri sopimushenkilöstöstä koostuvia tiimejä, jotka työskentelevät eri projektien parissa useilla eri alueilla.

Kokoonnumme sekä fyysisesti että digitaalisesti säännöllisin väliajoin, jolloin asetetaan suuntaviivat tulevalle työlle.

Työskentelemme nyt toimintamme synkronoimiseksi muiden puolustushaarojen kokeilu- ja innovaatio-osastojen kanssa, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja löydetään synergiaetuja.

Tällä hetkellä suuri osa työstäni koostuu rakenteiden luomisesta, mutta ennen kaikkea pyrin vastaamaan henkilöstöltä, muilta joukko-osastoilta, viranomaisilta ja yrityksiltä tulevaan valtavaan hyvien ideoiden ja yhteistyötoiveiden tulvaan.

Minulla on jatkuvasti huono omatunto kyvystämme antaa palautetta kaikille, jotka ovat ottaneet yhteyttä. On selvää, että on ollut patoutunut tarve päästä jonnekin ilmaisemaan ideoitaan ja projektejaan.

Mikä herätti kiinnostuksesi nykyistä rooliasi kohtaan, ja mitä toivot voivasi tuoda siihen?

Olen oikeastaan aina ajanut kehitystä ja innovaatiota eteenpäin, joten kun tämä tehtävä tuli puheeksi, oli melko luontevaa ottaa askel tuohon suuntaan. Toivon, että pystyn rakentamaan sillan hyvän idean ja valmiin tuotteen välille, joka lisää kykyä ja helpottaa sotilaidemme ja johtajiemme elämää.

Lopuksi, mitä odotat tulevina vuosina Hemvärnetin näkökulmasta, ja mitä haasteita näet edessä?

Toivon, että voimme nähdä puolustushaaran ja sen resurssien entistä suurempaa itsenäisyyttä, että voimme edetä kohti omaa puolustushaaraa sekä toivottaa uusia sotilaita tervetulleiksi järjestelmään.

Suurimmat haasteemme ovat sisäisiä ja liittyvät sääntöihimme, prosesseihimme ja niihin harvoihin, jotka eivät vielä ole ymmärtäneet ylipäällikön ja asevoimien hallintojohtajan näkemystä riskinsietokyvystä ja prioriteeteista.

NDS on aiemmin haastatellut tässä sarjassa muun muassa Johan Magnussonia ja Karin Swansonia. Jos tunnet jonkun, joka sopisi tähän haastattelusarjaan, tai koet itse olevasi sopiva, NDS:ään voi ottaa yhteyttä osoitteessa news@nordicdefencesector.com. Merkitse sähköpostiviesti otsikolla "Ny på jobbet" (Uusi työssä).