Millainen on työtaustasi siviilielämässä sekä Ruotsin asevoimissa (Försvarsmakten) ja Kotivartiojoukossa (Hemvärnet)?

Taustani on pääasiassa mekanisoitujen joukkojen parissa, jossa vietin useita vuosia kouluttajana ja tiedusteluryhmän joukkueenjohtajana. Tämä työ asetti omat vaatimuksensa kekseliäisyydelle ja joustavuudelle. Sen lisäksi olen työskennellyt kenttätöiden ja tarkkuusampujapalvelun parissa. Ensimmäistä ulkomaanoperaatiotani lukuun ottamatta muut operaatiot ovat tapahtuneet löyhärakenteisessa ympäristössä, jossa infrastruktuuri on ollut puutteellista tai olematonta – mikä on puolestaan pakottanut kehittämään kekseliäisyyttä.

Vuosina 2016–2020 jätin Ruotsin asevoimat (Försvarsmakten) aktiivisena upseerina ja toimin reserviupseerina samalla kun työskentelin projektipäällikkönä rakennusyrityksessä. Siellä opin valtavasti taloudellisista prosesseista ja eri toimijoiden yhteensovittamisesta.

Olet aiemmin toiminut aseupseerin tehtävässä Kotivartiojoukossa (Hemvärnet) – voitko kertoa tuosta kokemuksesta?

Kotivartiojoukkojen aseupseerin roolissa olen työskennellyt lähes päivittäin kysymysten parissa, jotka ulottuvat puhtaasti taktiselta tasolta aina poliittiselle tasolle. Olen esimerkiksi tukenut yksittäistä kotivartiosotilasta ja kouluttajaa taisteluliivien lipastaskun optimaalisessa sijoittelussa, ja samaan aikaan olen tukenut ministeriöitä kysymyksissä, jotka koskevat siviiliammunnan, vapaaehtoisjärjestöjemme, sotilasammunnan ja muiden aseita kantavien viranomaisten muodostaman ekosysteemin yhteyksiä.

Tapaan havainnollistaa asiaa esimerkillä: Zlatan ei vain ilmestynyt eräänä päivänä maajoukkueeseen – hän aloitti jostain nuorena ja hänellä oli vapaaehtoispohjalta toimivia valmentajia jollakin jalkapallokentällä Malmön (Etelä-Ruotsi) ulkopuolella, jotka loivat edellytykset. Sama pätee asevoimiemme ampumakouluttajiin. Tämä yhteys ei ole aina itsestään selvä niille, jotka eivät työskentele näiden kysymysten parissa. Tämän lisäksi työ on sisältänyt runsaasti yhteyksiä teollisuuteen sekä muiden liittoutuneiden maiden asevoimiin ampumakoulutukseen ja sen kehittämiseen liittyen.

Ruotsissa meillä on vuodesta 2021 lähtien ollut kansainvälisesti vertailukelpoinen, erittäin laadukas ampumakoulutus. Yhdysvaltain merijalkaväki (United States Marine Corps, USMC) on nyt omaksunut ampumakoulutuksen, jolla on paljon yhtäläisyyksiä omamme kanssa ja samankaltainen filosofia taustalla.

Työ on kuitenkin ennen kaikkea antanut minulle mahdollisuuden työskennellä ampumakoulutusjärjestelmän kanssa alusta loppuun. Olen työskennellyt käsiaseen käytännön toiminnan, sitä koskevan koulutuksen, digitaalisen koulutusmateriaalin luomisen, opetussuunnitelmien tarkistamisen synergiaetujen saavuttamiseksi, reilua kilpailua ja voimainmittausta varten laadittujen sääntöjen kehittämisen sekä vapaaehtoisten puolustusorganisaatioidemme (FFO) tukemiseen tähtäävien toimeksiantojen parissa, jotta ne saisivat oikeat edellytykset tukea meitä tässä työssä.

Mitä olet oppinut aiemmista työkokemuksistasi?

Ennen kuin jätin Ruotsin asevoimat vuonna 2016, en ehkä ollut tunnettu siitä, että olisin istunut käsieni päällä, pysynyt omassa lokerossani tai priorisoinut muotoa toiminnan edelle. Aikani projektipäällikkönä ekspansiivisella alalla toimivassa yrityksessä on vahvasti vaikuttanut asenteisiini siitä, miten voin viedä asioita eteenpäin ja ottaa omistajuuden edessäni olevista ongelmista.

Aivan kuten ylipäällikkömme (Överbefälhavare) toistuvasti korostaa, meillä on lähes institutionalisoituneen arkuuden ja pidättyväisyyden perintö suhteessa omiin sääntöihimme, ja kulttuuri voi usein ohittaa doktriinin. Meidän on muokattava kulttuuriamme edessämme olevien haasteiden mukaisesti.

Kaksi tärkeintä siviilielämästä mukaani tuomaa oppia ovat: ensinnäkin ratkaista omat ja organisaation ongelmat siellä, missä niihin törmää ja missä niihin voi vaikuttaa – aivan kuten siviilissäkin. Ja toiseksi toimia kustannustehokkaasti, ennen kaikkea ajan suhteen. Nämä ovat muodostuneet menestystekijöiksi työssäni.

Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta vielä kaksi vuotta sitten istuin toisen puolustushaaran edustajien kanssa, joilla oli suuria vaikeuksia ymmärtää, että me Kotivartiojoukossa olimme luoneet koulutusmateriaalia pelkästään siksi, että olimme nähneet tarpeen ja sille oli kysyntää. Kuka oli käskenyt sen? Voiko todella vain tehdä asioita, jos se ei sisälly toimeksiantoon?

Vahvuutena on ollut kyky osoittaa, mitä aika maksaa – sekä taloudellisesti että sen suhteen, mihin sama aika voitaisiin muuten käyttää.

Jos esimerkiksi käytämme järjestelmää X järjestelmän Y sijaan, mikä aiheuttaa alkuvaiheen kustannuksia ajassa ja taloudessa käyttöönoton osalta, voimme myöhemmin kotiuttaa sen säästetyssä koulutusajassa, kouluttajien valmisteluissa ja jälkitöissä.

Aika, jonka voimme joko käyttää muuhun koulutukseen tai yksinkertaisesti säästää. Tämä on ollut erityisen tärkeää Kotivartiojoukkojen sopimushenkilöstön kannalta.

Samoin on tärkeää luoda edellytykset sille, että henkilöstö voi osittain omaksua koulutuksen kotona, jolloin he voivat olla paikalla lyhyemmän ajan.

Mitä uusi roolisi innovaatio-osaston johtajana Kotivartiojoukossa (Hemvärnet) tarkoittaa käytännössä?

Innovaatio-osasto on yksi Kotivartiojoukkojen kokeilu- ja innovaatiotoimiston (Hemvärnets Experimentkontor, HeX) pilareista. Innovaatio-osasto on se HeX:n osa, jossa suurin osa käytännön työstä tapahtuu. Käytännössä johdan useita eri sopimushenkilöstöstä koostuvia tiimejä, jotka työskentelevät eri projektien parissa useilla eri osa-alueilla.

Kokoonnumme sekä fyysisesti että digitaalisesti säännöllisin väliajoin, jolloin asetetaan suuntaviivat tulevalle työlle.

Työskentelemme nyt toimintamme synkronoimiseksi muiden puolustushaarojen kokeilu- ja innovaatio-osastojen kanssa, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä ja löydetään synergiaetuja.

Tällä hetkellä suuri osa työstäni koostuu rakenteiden luomisesta, mutta ennen kaikkea pyrin vastaamaan henkilöstöltä, muilta joukko-osastoilta, viranomaisilta ja yrityksiltä tulevaan valtavaan hyvien ideoiden ja yhteistyötoiveiden tulvaan.

Minulla on jatkuvasti huono omatunto kyvystämme antaa palautetta kaikille, jotka ovat ottaneet yhteyttä. On selvää, että on ollut patoutunut tarve saada jonkin kanavan kautta tuulettaa ideoitaan ja projektejaan.

Mikä herätti kiinnostuksesi nykyistä rooliasi kohtaan, ja mitä toivot voivasi tuoda siihen?

Olen oikeastaan aina ajanut kehitystä ja innovaatiota eteenpäin, joten kun tämä tehtävä tuli puheeksi, oli melko luontevaa ottaa askel tuohon suuntaan. Toivon, että voin rakentaa sillan hyvän idean ja valmiin tuotteen välille – tuotteen, joka lisää suorituskykyä ja helpottaa sotilaidemme ja johtajiemme elämää.

Lopuksi – mitä odotat tulevina vuosina Kotivartiojoukkojen näkökulmasta, ja mitä haasteita näet edessä?

Toivon, että voimme nähdä puolustushaaran ja sen resurssien entistä suurempaa itsenäisyyttä, että voimme edetä kohti omaa puolustushaarastatusta sekä toivottaa uusia sotilaita tervetulleiksi järjestelmään.

Suurimmat haasteemme ovat sisäisiä ja liittyvät sääntöihimme, prosesseihimme sekä niihin harvoihin, jotka eivät vielä ole ymmärtäneet ylipäällikön ja asevoimien hallintopäällikön näkemystä riskinsietokyvystä ja prioriteeteista.