Must näkee Ruotsin turvallisuustilanteen heikentyneen

Sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelun (Must) vuoden 2025 vuosikatsaus osoittaa Ruotsin heikentyneen turvallisuustilanteen, jossa Venäjän sotilaalliset kyvyt ja hybridimenetelmien käyttö arvioidaan keskeisiksi uhkiksi. Virasto viittaa myös suurvaltakilpailun lisääntymiseen ja mahdollisiin riskeihin, jotka liittyvät Kiinaan ja Iraniin.

Vuosikatsauksen esipuheessa Thomas Nilsson, kenraaliluutnantti ja Mustin johtaja, antaa näkemyksensä tilannekuvasta.

– Elämme dramaattista aikaa, jossa on suuria epävarmuustekijöitä. Kun tätä kirjoitetaan joulukuussa 2025, katsomme taaksepäin vuoteen, jolloin turvallisuustilanne on edelleen heikentynyt. Ruotsia vastaan kohdistuvat uhkat ovat erittäin vakavia, ja tilanne voi pahentua entisestään, hän kirjoittaa.

Ruotsin lähialueilla Venäjän toiminta kuvataan ratkaisevaksi tekijäksi tässä heikentyneessä turvallisuustilanteessa.

Ukrainan sodan rinnalla Venäjä rakentaa vähitellen sotilaallista kykyään Itämeren alueella. Mustin mukaan maalla on jo nykyään kyky toteuttaa rajoitettuja aseellisia hyökkäyksiä, sabotaaseja ja häiriöitä siviili- ja sotilaskohteisiin Ruotsin lähialueilla. Muutaman vuoden aikajänteellä arvioidaan, että Venäjä pystyy toteuttamaan laajempia operaatioita, mukaan lukien merisaartoja ja alueellisia hyökkäyksiä.

– Laajamittaisen Venäjän aggression lisäksi Ukrainaa vastaan olemme nähneet, kuinka Venäjän toiminta hybridikeinoilla Natoa ja EU:ta kohtaan on tullut yhä riskialttiimmaksi ja huolimattomammaksi, kirjoittaa Thomas Nilsson.

Hybridisodankäynti, sabotaasi, kyberhyökkäykset ja disinformaatio mainitaan yhtenä Venäjän tärkeimmistä työkaluista länsimaita vastaan. Must arvioi, että tämän tyyppinen sodankäynti pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntien toimintaan, luottamukseen ja yhteenkuuluvuuteen, eikä se ole vähemmän vakavaa kuin perinteinen väkivalta.

Must nostaa esiin myös, kuinka suurvaltakilpailu kiristyy, samalla kun kansainvälisten pelisääntöjen merkitys vähenee. Poliittisia ja taloudellisia painostuskeinoja käytetään yhä enemmän vallan välineinä, muun muassa strategisten resurssien, teknologian ja kauppavirtojen hallinnan kautta. Arktis nostetaan esiin alueena, jossa kilpailu käy yhä selvemmäksi.

– Suurvaltakilpailu leimasi turvallisuuspoliittista maisemaa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022, mutta kilpailu on voimistunut entisestään, mikä on johtanut vähentyneeseen globaaliin vakauteen ja ennustettavuuteen, sanoo Thomas Nilsson.

Raportissa Kiina mainitaan myös kasvavana uhkana Ruotsin taloudelliselle turvallisuudelle. Investointien, teknologiayhteistyön ja arvoketjujen hallinnan kautta voi syntyä riippuvuuksia, joita voidaan hyödyntää jännittyneessä turvallisuustilanteessa. Myös Iran kuvataan toimijaksi, joka harjoittaa turvallisuutta uhkaavaa toimintaa, muun muassa vaikutusyritysten ja edustajien käytön kautta Euroopassa.

Nilsson korostaa, että uhkiin on vastattava kansallisella strategialla ja yhteistyössä Ruotsin liittolaisten kanssa.

– On äärimmäisen tärkeää, että kohtaamme maamme uhkat yhtenäisellä ruotsalaisella lähestymistavalla ja yhdessä liittolaistemme kanssa.