Kun uusi tanskalainen asevelvollisuuskoulutus otetaan käyttöön vuonna 2026, sotilaallinen mentaaliharjoittelu sisällytetään pakollisena osana opetusta. Tavoitteena on vahvistaa sotilaiden henkistä valmiutta jo koulutuksen alkuvaiheessa.

Tanskan puolustusvoimat integroivat nyt mentaaliharjoittelun pysyväksi osaksi asevelvollisuuskoulutusta vuodesta 2026 alkaen. Ohjelma, nimeltään Militær Mentaltræning (MMT), perustuu käytännön tekniikoihin ja teoriaan, joiden tavoitteena on vahvistaa sotilaiden henkistä valmiutta. MMT:tä on jo testattu useissa yksiköissä, ja tulokset osoittavat vähentynyttä keskeyttämistä asevelvollisten keskuudessa.

– Kyse on siitä, että tehdään hiljainen tieto näkyväksi. Useimmat käyttävät jo tiettyjä tekniikoita tiedostamatta, mutta nyt he saavat välineitä kuormituksen hallintaan tietoisemmin, sanoo sotilaspsykologi Halfdan Koot lehdistötiedotteessa Tanskan Forsvaretista.

Erityinen kouluttajaohjelma, “MMT Train the Trainer”, käytetään kouluttamaan ohjaajia, joiden odotetaan opettavan asevelvollisia. Vuodesta 2021 lähtien noin 1 200 henkilöä on koulutettu. Ohjelma on suunnattu sekä sotilas- että siviilihenkilöstölle puolustuksessa, mukaan lukien sosiaalineuvojat ja HR-työntekijät.

Vuoden 2021 tutkimus osoitti, että monet sotilasalan työntekijät kaipasivat lisää opetusta stressinhallinnasta ja mentaaliharjoittelusta, mutta kokivat esteitä, kuten ajanpuutetta ja tiedon puutetta. Uuden aloitteen tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia sen sijaan, että niitä korjattaisiin jälkikäteen.

Ohjelmassa käytetään muun muassa OSK:ta, operatiivista stressinhallintaa, työkaluna henkisen rasituksen tunnistamiseen ja käsittelyyn. – Näemme, että nuoret kaipaavat tänä päivänä konkreettisia työkaluja ja enemmän läpinäkyvyyttä. MMT tarjoaa juuri tätä, sanoo Halfdan Koot.

Asevelvollisuusneuvosto suhtautuu myönteisesti kehitykseen. Neuvoston jäsen Emmely Søgaard Hansen katsoo, että pidempi asevelvollisuus vaatii, että asevelvolliset varustetaan henkisesti alusta alkaen.

– On todella hyvä, että he saavat tämän tiedon ennen kuin he ovat tilanteissa, joissa sitä todella tarvitaan, sanoo Lise Frehr Holm Nielsen, joka on myös jäsen Værnepligtsrådetissa.