Ennen tämän viikon huippukokouksia Kööpenhaminassa (Tanska) on Tanska saanut tukea useilta eurooppalaisilta mailta henkilöstön ja järjestelmien muodossa, jotka on tarkoitettu havaitsemaan ja torjumaan drooneja. Ruotsi, Suomi, Norja ja Ukraina ovat tukijoiden joukossa.

Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsenin mukaan tukea Tanskalle antavat muun muassa Saksa, Ranska, Ruotsi, Suomi, Norja ja Ukraina.

– Olen sekä ylpeä että iloinen siitä, että niin monet maat tukevat Tanskaa nykyisessä tilanteessa. Tämä on selkeä osoitus eurooppalaisesta yhteenkuuluvuudesta ja yhteisestä taistelustamme vapaan ja demokraattisen Euroopan puolesta. On liikuttavaa, että myös Ukraina on tarjonnut apuaan, hän sanoo lehdistötiedotteessa.

Myös Nato osallistuu kapasiteetilla. Puolustusvoimien päällikkö, kenraali Michael Wiggers Hyldgaard, korostaa, että toimenpide vahvistaa puolustusvoimien kykyä toimia siellä, missä tarvitaan, ja yhteistyössä poliisin kanssa.

Ruotsi on osallistunut sotilasosastolla, jolla on niin sanottu Counter-UAS-kyky sekä useilla edistyneillä tutkajärjestelmillä. Ruotsalaista järjestelmää on aiemmin käytetty operaatioissa Gotlannissa (Ruotsi) ja Puolassa.

– Tehtävässä on pohjimmiltaan kyse liittolaisen ja naapurin suvereniteetin puolustamisesta, sanoi Ruotsin puolustusvoimien operaatiojohtaja Ewa Skoog Haslum tiedonannon yhteydessä.

Ukraina on lähettänyt asiantuntijaryhmän jakamaan kokemuksia sodasta, jossa drooneilla on ollut keskeinen rooli. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan toimenpide voi edistää yhteisen eurooppalaisen droonipuolustuksen kehittämistä.

– Asiantuntemuksemme voi olla avain Euroopan tulevaisuuden “Drone Wall” -puolustuksessa, hän kirjoitti 30. syyskuuta.

Suomi on päättänyt lähettää sotilasosaston droonikyvyllä Tanskan virallisen pyynnön jälkeen. Osasto toimii Tanskan johdolla.

– Osallistumalla lähetämme konkreettista tukea pohjoismaiselle Nato-maalle, sanoi puolustusministeri Antti Häkkänen.

Norja on myös lähettänyt henkilöstöä ja materiaalia. Puolustusministeri Tore O. Sandvik korosti solidaarisuuden ja yhteisen turvallisuuden merkitystä Euroopassa. Norjan puolustusvoimat ilmoittavat, että panos ei vaikuta kansalliseen valmiuteen ja että toimenpide koordinoidaan suoraan Tanskan puolustusvoimien kanssa.

Taustalla on useita suuria kokouksia Kööpenhaminassa 1.–2. lokakuuta, mukaan lukien epävirallinen EU-huippukokous Euroopan puolustuksesta ja tuesta Ukrainalle sekä Euroopan poliittisen yhteisön kokous, johon osallistuu yhteensä 47 maata. Esityslistalla ovat muun muassa drooniuhat, hybridiuhat ja turvallisuustilanne Euroopassa. Päivinä ennen kokouksia Tanskan puolustusvoimat ovat vahvistaneet useita havaintoja drooneista sotilaslaitosten läheisyydessä, mukaan lukien Flyvestation Skrydstrup ja Jydske Dragonregimentin kasarmi Holstebrossa.