Uusi tutkimus Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitokselta (FOI) osoittaa, että naiset ja pedagogisissa ammateissa toimivat henkilöt ovat vähemmän taipuvaisia kutsumaan sotilasveteraaneja työhaastatteluun. Esikuntataustaiset veteraanit kuitenkin etenevät hieman todennäköisemmin rekrytointiprosessissa.
FOI:n tutkija Peter Bäckström on toteuttanut kokeellisen tutkimuksen, jossa lähes 1 000 henkilöä vertasi hypoteettisia työnhakijoita. Tutkimus osoittaa, että sotilaspalvelus ulkomailla esikuntatehtävissä lisää todennäköisyyttä tulla kutsutuksi haastatteluun, kun taas kokemus jalkaväkisotilaana ei merkittävästi vaikuttanut mahdollisuuksiin.
– Ihmiset pitävät esikuntatyön kokemusta positiivisempana kuin jalkaväkisotilaan työtä, vaikka ei ole mitään viitteitä siitä, että jalkaväkisotilaat karsittaisiin pois, sanoo Peter Bäckström, FOI:n Puolustusanalyysin osaston johtava tutkija, FOI:n lehdistötiedotteessa.
Naiset valitsivat miehiä useammin pois ehdokkaita, joilla oli kokemusta sotilaspalveluksesta ulkomailla, vaikka muut tekijät otettiin huomioon. Myös pedagogisissa ammateissa toimivat henkilöt olivat vähemmän taipuvaisia kutsumaan veteraaneja haastatteluun, erityisesti niitä, joilla oli jalkaväkisotilastausta.
Peter Bäckström uskoo, että tulokset voivat johtua käsityksistä, joiden mukaan sotilaat ovat vähemmän emotionaalisesti vakaita ja enemmän toimintaan suuntautuneita, mikä koetaan vähemmän sopivaksi ammateissa, jotka perustuvat sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
– Uskon, että veteraanit koetaan emotionaalisesti etäisemmiksi, enemmän toimintaan kuin tunteisiin suuntautuneiksi, ja siksi heitä pidetään vähemmän sopivina töihin, jotka sisältävät paljon ihmisten välistä vuorovaikutusta, hän sanoo.
Hän kehottaa useampia tutkijoita kiinnostumaan kysymyksistä, jotka koskevat sotilaiden ja puolustuksen näkemistä sukupuolinäkökulmasta.
– Kyse on puolustuksen legitiimiydestä ja siviili-sotilasyhteistyöstä, suuremmista kysymyksistä kuin pelkästään ulkomailla palvelleista veteraaneista, sanoo Bäckström.