On hetkiä, jolloin pysähtyy ja ymmärtää, että jotain perustavanlaatuista on muuttunut siinä, miten valtiot ja teollisuus tekevät yhteistyötä sotilaallisen uhan torjumiseksi. Yksi tällainen hetki on Ruotsin puolustusmateriaaliviraston (FMV, Försvarets materielverk) sotilaallinen innovaatiohaaste Ukrainalle.

Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022 Ruotsi on asteittain lisännyt tukeaan tavalla, jolla ei ole historiallista vertailukohtaa modernissa ruotsalaisessa ulkopolitiikassa. Varhaisista suojavarustepaketeista tähänastiseen suurimpaan, tukipaketti 22:een, joka sisältää Gripen-hävittäjien myynnin ja lahjoituksen, ilmatorjuntaohjuksia sekä sähkömagneettisen sodankäynnin materiaalia. Kokonaisarvo on nyt noin 128 miljardia kruunua, ja vuosien 2026–2027 kehys on asetettu 80 miljardiin kruunuun. Nämä ovat lukuja, jotka vielä muutama vuosi sitten olisivat tuntuneet epätodennäköisiltä maassa, jonka ulkopolitiikkaa on pitkään leimannut puolueettomuuden logiikka.

Raha ja materiaalitoimitukset eivät kuitenkaan kerro koko tarinaa. Vähintään yhtä kiinnostavaa on se, miten Ruotsi mobilisoi nyt myös siviili-innovaatiokykyään Ukrainan hyväksi.

Tukipaketti 19:n puitteissa FMV sai erityisen hallitustehtävän: tunnistaa, testata ja rahoittaa teknisiä ratkaisuja, joita Ukraina tarvitsee. Tuloksena ovat sotilaalliset innovaatiohaasteet, formaatti, jossa ruotsalaisia teknologiayrityksiä kutsutaan tarjoamaan konkreettisiin sotilaallisiin tarpeisiin, jotka Ukraina itse on muotoillut. Prosessi on tarkoituksellisesti nopea. Kahdentoista kuukauden aikana valittujen ehdotusten tulee edetä konseptista tuotantovalmiuteen, jotta ne voidaan tilata ja lahjoittaa tulevien tukipakettien puitteissa. Konfliktissa, jossa jokainen viikko on ratkaiseva, tämä aikatekijä on täysin keskeinen.

Ensimmäinen haaste, joka lanseerattiin kesäkuussa 2025, koski vastatoimia ilma-aluksia vastaan, eli juuri niitä drooneja ja täsmäohjuksia vastaan, jotka ovat tulleet määrittelemään sotaa Ukrainassa enemmän kuin lähes mikään muu ase. Ukraina tietää paremmin kuin kukaan muu, mitä tarvitaan, ja maan edustajat osallistuivat asiantuntijaryhmään, joka arvioi saapuneet tarjoukset. Nyt, hieman yli vuosi myöhemmin, lähestymme loppuvaihetta: projektien tulee päättyä ja siirtyä sarjatuotantoon. Tämä on konkreettinen todiste siitä, että formaatti toimii, että tie ongelmasta ratkaisuun voidaan todella lyhentää kuukausiin vuosien sijaan, kun tahto ja rakenteet ovat paikallaan.

Tukipaketti 22 vahvistaa, että tämä innovaatiotyö jatkuu. Innovaatioaloitteet ja teollisuusyhteistyö ovat pakettiin kirjattu osa, ja tämä viestii, että Ruotsin hallitus näkee teknologisen innovaation strategisena osana Ukrainan tukea, ei pelkästään asetetusten täydentäjänä, vaan itsenäisenä rakennettavana kykynä.

FMV:n hankintamalli on rakennettu muuntamaan siviiliteknologia nopeasti sotilaalliseksi kyvykkyydeksi oikeusturva säilyttäen. Hankintaoikeuden vaatimukset avoimuudesta ja tasapuolisesta kohtelusta yhdistettynä formaatin keskeiseen tarkoitukseen, nopeuteen ja joustavuuteen, edellyttää tiettyä luovaa ajattelua, jossa FMV on todella onnistunut. Se, että tämä tehdään käynnissä olevan sodan aikana, loppukäyttäjämaan edustajien osallistuessa valintaprosessiin, tekee siitä entistä merkittävämpää.

Nyt julkistetaan toinen haaste: vastatoimet ja suoja drooniparveja vastaan. Tämä viittaa siihen, että Ukraina pitää droonien aiheuttamaa uhkaa edelleen keskeisenä ja että ensimmäisessä projektissa saatuja kokemuksia hyödynnetään nyt seuraavassa vaiheessa.

Tässä käynnissä oleva toiminta on pohjimmiltaan uudenlaista puolustusyhteistyötä, sellaista, jossa siviili-insinööriosaaminen mobilisoidaan suoraan sotilaalliseen tarpeeseen lyhyillä läpimenoajoilla.

Sota on opettanut maailmalle, että ukrainalaiset ovat fenomenaalisia innovaattoreita paineen alla. He ovat osoittaneet kykyä sopeutua, improvisoida ja ratkaista ongelmia reaaliajassa tavalla, joka vaikuttaa kaikkiin konfliktia seuraaviin. Ruotsalainen innovaatio- ja insinööriosaaminen on maailmanluokkaa. Tämä kyky siirtyy nyt sarjatuotantoon ja lähitulevaisuudessa pyrkii pelastamaan ukrainalaisia henkiä. Ruotsalaisena on syytä tuntea ylpeyttä tästä.


Markus Garfve on asianajaja ja partneri Advokatfirman Fylgia -asianajotoimistossa Tukholmassa (Stockholm, Ruotsi), erikoistuneena julkisiin hankintoihin ja puolustukseen liittyviin kysymyksiin.