Yhä levottomamman maailman ja Ruotsin kasvavan tarpeen vahvistaa kokonaisturvallisuuttaan valossa on selvää, että maa kohtaa merkittävän haasteen. Huolimatta viranomaisten, median ja julkisten foorumien yksimielisestä äänestä puolustusvalmiutemme nopean rakentamisen välttämättömyydestä, ilmenee huolestuttava kuilu kunnianhimon ja todellisuuden välillä, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (PK-yritysten) osalta. Nämä yritykset, jotka muodostavat ruotsalaisen innovaation selkärangan, ovat vaarassa jäädä huomiotta aikana, jolloin niiden panosta tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Mikä on tullut yhä ilmeisemmäksi, on se, että Ruotsi, huolimatta hyvistä aikomuksista, ei onnistu kuromaan umpeen kuilua teorian ja käytännön välillä hyödyntääkseen todella PK-yritysten potentiaalia kokonaisturvallisuudessa. Kokemukset Ukrainasta ovat selvästi osoittaneet näiden yritysten panoksen merkityksen kansalliselle turvallisuudelle ja vastustuskyvylle. Silti Ruotsin PK-yritykset kohtaavat byrokratian muurin, jäykät hankintasäännöt ja ketterien yhteistyövälineiden puutteen, mikä estää heitä osallistumasta Ruotsin puolustukseen merkityksellisellä tavalla.
Vaikka Ruotsilla on laki- ja sääntöpohjainen julkisten hankintojen prosessi, mikä on sekä toivottavaa että välttämätöntä, on selvää, että nykyinen järjestelmä ei ole mukautettu PK-yritysten ainutlaatuisiin tarpeisiin ja edellytyksiin. Koko prosessi perustuu siihen, että yrityksillä on joko voimaa yksittäiseen tarjoukseen tai voimaa koota tarjous useiden yritysten kanssa. Jo tässä vaiheessa monet PK-yritykset jäävät ulkopuolelle, koska niiltä puuttuu tämän tyyppisiä resursseja, mikä on luonnollista.
Nykyiset säännöt heijastavat lisäksi rauhanajan taloutta, eivätkä ota huomioon kriisitilanteiden ja puolustusyhteyksien vaatimien nopeiden ja joustavien toimien tarvetta. Puolustusvoimat ja Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) kaipaavat työkaluja, joita tarvitaan PK-yritysten tehokkaaseen sisällyttämiseen puolustussuunnitteluun ja -hankintoihin, mikä voi lopulta tulla kalliiksi Ruotsille sekä taloudellisesti että turvallisuuden kannalta.
Otetaan esimerkiksi Ruotsin PK-yritykset drone-teknologiassa. Täällä on yrityksiä, jotka johtavat kehitystä innovatiivisella teknologialla, jossa yksi yritys vastaa valmistuksesta, toinen kuvankäsittelystä ja kolmas viestinnästä. Näiden yritysten mahdollisuus tehdä yhteistyötä ja luoda synergioita, jotka voivat vahvistaa Ruotsin puolustusta, on resurssi, joka nykyään menee hukkaan.
Olemme toisin sanoen kriittisessä tienhaarassa, jossa Ruotsilla on mahdollisuus todella hyödyntää maan PK-yritysten innovaatiovoimaa ja teknistä asiantuntemusta. Mukauttamalla hankintaprosesseja, luomalla kannustimia yhteistyölle ja varmistamalla, että nämä yritykset voivat toimia nopeasti kriisitilanteissa, Ruotsi voi turvata vahvemman ja kestävämmän puolustuksen. Jotta tämä toteutuisi, tarvitaan kuitenkin päättäväistä johtajuutta, joka uskaltaa arvioida vanhoja rakenteita uudelleen ja asettaa toiminnan sanojen edelle.
On aika muutokselle, ja sen on lähdettävä huipulta. Me, puolustussektorilla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten toimialajärjestö, haluamme siksi kehottaa puolustusministeri Pål Jonsonia antamaan vastuullisille viranomaisille tehtäväksi kehittää käytännön työkaluja ja menetelmiä, joilla varmistetaan, että kaikki mahdollinen innovaatio ja toimintakyky hyödynnetään Ruotsin sotilaallisessa puolustuksessa.