Ruotsin asevoimat (Försvarsmakten) on jättänyt vuoden 2027 budjettiehdotuksensa hallitukselle. Puitteet tarkoittavat, että investoinnit kasvavat 165 miljardista 182 miljardiin kruunuun vuoteen 2030 mennessä, mikä varmistaa, että puolustusmenot saavuttavat pian 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT).
– Investoimme nyt tasolla, joka vastaa 3,1 prosenttia BKT:sta, koska turvallisuustilanne sitä vaatii, sanoo ylipäällikkö Michael Claesson lehdistötiedotteessa.
Budjettiehdotuksen painopiste on sotilasosastojen operatiivisessa tehokkuudessa. Viranomainen ilmoittaa, että tämä tarkoittaa konkreettisesti enemmän ilmatorjuntaa, lisää ammuksia, enemmän miehittämättömiä järjestelmiä sekä kehittyneitä edellytyksiä vankalle johtamiselle. Vuosia 2026 ja 2027 kuvataan ratkaisevana ajanjaksona osastojen kyvyn lisäämiseksi.
Ehdotus perustuu hallituksen vuodelle 2026 asettamiin taloudellisiin suunnittelupuitteisiin sekä parlamentin puolustuspäätökseen vuosille 2025–2030. Materiaalisten investointien lisäksi Ruotsin asevoimat (Försvarsmakten) priorisoi kestävyyden, tiedustelutiedon hankinnan ja isäntämaatuen kyvyn vahvistamista. Vahvistetun kansallisen kyvyn kerrotaan suoraan edistävän liittouman kollektiivista puolustusta.
– Asevarustelu jatkuu täydellä teholla. Investoinnit kasvavat 165 miljardista 182 miljardiin vuoteen 2030 mennessä, koska meidän on lisättävä kestävyyttämme ja iskukykyämme vakavassa maailmanlaajuisessa tilanteessa, sanoo Michael Claesson.
Hän korostaa, ettei ole varaa hidastaa tahtia ja että toteutus on nyt ensisijainen tavoite. Tehtävää puolustaa Ruotsia ja täyttää Naton kykyvaatimukset kuvataan erottamattomiksi.