Basalt rakentaa turvallisia, internetistä irrotettuja tietojärjestelmiä yhteiskunnan arkaluonteisimpiin toimintoihin. Kun Nicklas Haglund, toimitusjohtaja ja yksi yhtiön perustajista, käynnisti yhtiön vuonna 2009, liikeidea kulki vastavirtaan. Nykyään hän sanoo markkinoiden ehtineen kirimään kiinni.

1990-luvun lopulla, heti opintojen ja lyhyen pestin jälkeen suuressa konsulttiyhtiössä, Nicklas Haglund päätyi Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitokselle (Försvarets materielverk, FMV). Siellä hän ja joukko asevelvollisia saivat tehtäväkseen lähettää sähköpostia maastossa uuden viestijärjestelmän kautta, yhteyksillä niin kapeilla, että hän vertaa niitä nykyään pillin kokoisiksi.

"Kiinnitimme tietokoneita kiristyshihnoilla panssarivaunuihin ja ajoimme metsään kokeilemaan sähköpostin lähettämistä", hän sanoo. "Silloin löysin oman paikkani."

Siitä lähtien hän ei ole tehnyt mitään muuta. Jo varhain hän päätti ryhtyä yrittäjäksi: hän tajusi, ettei FMV ollut tuolloin konsulttiyhtiöille mikään ensisijainen asiakas, ja kysyi suoraan FMV:ltä, jatkaisivatko he hänen palkkaamistaan konsulttina, jos hän perustaisi oman yrityksen. Sitä he halusivat. 23-vuotiaana hän perusti osakeyhtiön ja osti kannettavan tietokoneen.

Se oli aikaa, jolloin kentällä toimi suuria esikuntia ja tekniikka ei vielä täysin pysynyt mukana. Kosovo oli ensimmäinen ulkomaanoperaatio, ja Haglund oli mukana rakentamassa siellä käytettyä johtamisjärjestelmää.

2000-luvun puolivälissä jotain suurempaa alkoi muotoutua. Enköpingiin (Ruotsin keskiosa) rakennettiin kehityskeskus, jossa FMV:n, Ruotsin asevoimien ja teollisuuden oli määrä kohdata, ja Haglund oli mukana perustamassa toimintaa. Hänestä tuli EU:n pohjoismaisen taisteluosaston, Nordic Battlegroup 08:n (NBG08), tietojärjestelmän tekninen projektipäällikkö. Aiemmat järjestelmät oli rakennettu Ruotsin puolustusvoimille ruotsiksi. Nyt kaiken piti toimia englanniksi, EU Secret -turvallisuustason ja Nato-yhteensopivuuden puitteissa. Tuolloin kehitetystä järjestelmäkonseptista tuli pohja johtamis- ja tietojärjestelmälle, joka tunnetaan nykyään nimellä Sweccis. Hanke kasvoi voimakkaasti ja toimitti tietojärjestelmiä armeijalle, laivastolle ja ulkomaanjoukoille Afganistanista Djiboutiin.

Kun toimintaa ryhdyttiin kilpailuttamaan, sitä ei enää voinut hoitaa eri yhtiöiden konsulttien varassa. Tarvittiin yksi toimittaja. Vuonna 2009 Haglund perusti Basaltin yhdessä muutaman kumppanin kanssa, kahdesta syystä. Ensinnäkin yhtiön avulla pystyttiin järjestäytymään edessä olevaa suurta hankintaa varten. Toiseksi turvallisuussuojattujen tietojärjestelmien rakentamisen markkina oli hajanainen, ja yksittäiset asiantuntijat olivat hajallaan eri konsulttiyhtiöissä.

"Halusimme tehdä Ruotsin asevoimille ja muille viranomaisille helpommaksi rakentaa tällaisia järjestelmiä ennustettavasti ja korkealla laadulla", Nicklas Haglund sanoo.

Kolme vuotta myöhemmin hankinta toteutui. Basalt jätti oman tarjouksensa ja voitti sopimuksen kilpailussa useita suurempia toimittajia vastaan.

Yhtiö rakentaa Haglundin sanoin moderneja, pilvipohjaisia tietojärjestelmiä, jotka kuitenkin on irrotettu internetistä. Palvelimet, verkot, asiakaslaitteet ja joissain tapauksissa salaustekniikka on koottu siksi, mitä hän kutsuu saareksi IT-maailmassa, joka puolestaan voi koostua monista pienemmistä saarista, jotka on sidottu toisiinsa salausverkossa. Solmut voivat kommunikoida keskenään, mutta eivät ulospäin, eikä mikään ulkopuolelta pääse sisään. Järjestelmät käsittelevät turvallisuussuojattua tietoa aina Hemlig-tasolle (Ruotsin salassapitoluokka "salainen") asti, mikä asettaa tiukat vaatimukset, erityisesti varmennukselle: täysi jäljitettävyys siitä, miten järjestelmä on rakennettu, missä tiloissa, kenen henkilöstön toimesta ja millä ohjelmistoilla.

"Jäljitettävyyden on oltava kattavaa alusta loppuun", hän sanoo.

Kun Basalt aloitti toimintansa, kiinnostus oli vähäistä. Käytännössä vain Ruotsin asevoimat ja FMV kysyivät tällaisia järjestelmiä. Noin vuonna 2013, kun kaiken piti siirtyä pilveen, yhtiön suuntautuminen omiin, irrotettuihin järjestelmiin näytti vanhanaikaiselta. Visio pysyi kuitenkin muuttumattomana: olla osa vankan Ruotsin rakentamista.

"Markkinat ovat kirineet kiinni liikeideamme", Nicklas Haglund sanoo.

Hän osoittaa useita käännekohtia. Vuoden 2017 lopulla Ruotsin puolustusvalmistelukunta (Försvarsberedningen) totesi, ettei aseellista hyökkäystä Ruotsia vastaan voida sulkea pois, ja seuraavana vuonna astui voimaan uusi turvallisuussuojalaki. Yhtiön oma tutkimus, Svenskt säkerhetsindex (Ruotsin turvallisuusindeksi), herätti aluksi vain vähän kiinnostusta. Vuoden 2020 pandemia paljasti heikon huoltovarmuuden, ja kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022, siviilipuolustus nousi kaikkien huulille. Haglundin mukaan kehitys on kuitenkin vauhdittunut kunnolla vasta tänä vuonna.

"Sekä sotilaallisella että siviilipuolustuksen puolella on vielä pitkä matka", hän sanoo. "Se on kymmenen vuoden hanke."

Basaltin alusta asti ollut isänmaallinen sävy ei vuonna 2015 saanut vastakaikua, hän toteaa, mutta kohtaa tänään täysin erilaisen vastaanoton, niin rekrytoinnissa kuin yhtiöön hakeutuvien keskuudessa. Nykyään suurin osa liikevaihdosta tulee Ruotsin asevoimilta ja puolustusministeriön alaisilta viranomaisilta, kun taas siviiliviranomaiset ja -yritykset muodostavat kasvavan osan. Ruotsin asevoimat pysyy ykkösprioriteettina.

Tänään Basaltissa työskentelee 180 henkilöä.

"Täytyn usein kiitollisuudesta siitä, että saan johtaa näin taitavia ihmisiä", Nicklas Haglund sanoo.

Kun hän katsoo viiden vuoden päähän, liikeidea pysyy pohjimmiltaan samana, vaikka tekoäly ja muu tekniikka asettavat uusia vaatimuksia. Se, mikä voi muuttua, on näkökulma. Basalt suuntaa katseensa nyt Pohjoismaiden naapurimaihin ja pidemmällä aikavälillä kohti Pohjois-Eurooppaa, Saksasta ja Alankomaista Puolaan ja Baltian maihin.

"Seuraava askel otetaan Ruotsin rajojen ulkopuolella", Nicklas Haglund sanoo. "Naapurimaillamme on pikemminkin meitäkin suurempia tarpeita, ja siellä on ehdottomasti hedelmällistä maaperää."