Hallitus on laatinut Ruotsin ensimmäisen kansallisen tiedustelustrategian. Strategia koskee kautta 2026-2030 ja nostaa prioriteettialueiksi muun muassa teknologiakehityksen, kansainvälisen yhteistyön sekä tiiviimmän yhteyden tiedusteluyhteisön, kokonaismaanpuolustuksen ja elinkeinoelämän välillä.
Hallituksen kanslian tiedotteessa hallitus kirjoittaa, että heikentynyt turvallisuustilanne, Ruotsin Nato-jäsenyys ja nopea teknologiakehitys asettavat aiempaa suurempia vaatimuksia maan kokonaisvaltaiselle tiedustelukyvylle.
"Strategian avulla teemme selväksi, miksi Ruotsin tiedustelutoiminta on tärkeää. Haluan esittää kiitokset kaikille Ruotsin tiedusteluyhteisön työntekijöille, jotka joka päivä työskentelevät Ruotsin turvallisuuden ja ruotsalaisten etujen puolesta, usein näkymättömissä. Tiedustelutoiminta vahvistaa Ruotsin kansallista riippumattomuutta ja itsenäistä ruotsalaista päätöksentekoa", sanoo pääministeri Ulf Kristersson tiedotteessa.
Strategiassa hallitus kuvaa Venäjää pitkäaikaisena ja strategisena uhkana Ruotsin ja Euroopan turvallisuudelle. Myös Kiinan merkitys Ruotsin eduille ja Iranin turvallisuutta uhkaava toiminta otetaan esille. Hallitus tuo samalla esiin, miten valtiolliset toimijat voivat käyttää muun muassa rikollisverkostoja välikätenä turvallisuutta uhkaavassa toiminnassa.
Yksi vuoteen 2030 asti ulottuvista prioriteeteista on uuden teknologian käytön vahvistaminen. Tiedusteluyhteisön tulee muun muassa kehittää kykyään tekoälyn alalla, saada käyttöönsä enemmän yhteisiä ja yhteentoimivia digitaalisia ratkaisuja sekä pystyä ottamaan uutta teknologiaa käyttöön nopeammin. Hallitus haluaa myös vahvistaa yhteistyötä ruotsalaisten yritysten, startup-ympäristön ja riskipääoma-alan kanssa sekä parantaa yhteishankintojen mahdollisuuksia.
Strategia merkitsee myös sitä, että tiedustelutoiminta saa suuremman roolin laajemmassa kokonaismaanpuolustuksessa. Hallituksen mukaan yhä useampien kokonaismaanpuolustuksen tiedustelutiedon käyttäjien tulee saada osaamista, valtuuksia ja teknisiä edellytyksiä tiedustelutiedon kysymiseen ja vastaanottamiseen. Tiedusteluinformaatiota ja arvioita tulee myös voida sovittaa nykyistä paremmin vastaanottajien tarpeisiin, muun muassa siirtämällä tietoa alemmille salassapitotasoille. Samalla kokonaismaanpuolustuksen toimijoiden tulee tuottaa tietoa, esimerkiksi häiriötilanneraportointia, jota tiedusteluviranomaiset voivat hyödyntää.
Kansainvälisesti Ruotsi aikoo syventää tiedusteluyhteistyötä ennen kaikkea keskeisten Pohjoismaiden, EU:n ja Naton kanssa sekä osallistua EU:n ja Naton tiedustelutoiminnan kehittämiseen. Strategiassa esitellään myös käsite "tiedustelludiplomatia", jossa tiedusteluinformaatiota ja tiedustelusuhteita voidaan käyttää ruotsalaisten etujen edistämiseen. Samalla todetaan, että Ruotsin tulee pyrkiä omaan määräysvaltaan ja välttää liian laajoja tai yksipuolisia riippuvuussuhteita.
Strategia on osa Ruotsin tiedustelutoiminnan meneillään olevaa uudistusta. Ruotsin ulkomaantiedustelupalvelu UND aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2027. Samanaikaisesti Ruotsin puolustusvoimien sisällä käynnissä on sotilaallisen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun uudelleenorganisointi. Hallitus on lisäksi asettanut selvityksen turvallisuuspoliisin (Säkerhetspolisen) tehtävästä kansallisena turvallisuuspalveluna.