Huhtikuussa 2026 järjestettiin Defence Expo Swedenin toinen painos. Tukholman Frihamnenin Magasin 9 -hallissa kokoontui puolustussektorin keskeisiä toimijoita. Osallistujien joukossa oli startupeja ja vakiintuneita yrityksiä sekä viranomaisia, kuten Ruotsin asevoimat (Försvarsmakten) ja Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV). NDS mittasi ruotsalaisen innovaatioilmapiirin lämpötilan haastattelemalla kahta tapahtumassa mukana ollutta startup-yritystä.

Hans Werner on Skygaardin toimitusjohtaja ja perustaja. Skygaard on ruotsalainen puolustustekniikkayritys, joka keskittyy kehittämään ratkaisuja luvattomien droonien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan lähiilmatilassa. Yrityksen teknologia perustuu sensoririippumattomaan alustaan, joka voidaan integroida erilaisiin järjestelmiin. Yritys työskentelee tiiviisti puolustus-, turvallisuus- ja kriittisen infrastruktuurin asiakkaiden kanssa tavoitteenaan kehittää ja toteuttaa ratkaisuja nopeasti ajankohtaisten tarpeiden ja uhkakuvien pohjalta.

Pysyäkseen mukana nopeassa innovaatiosyklissä yritys on aktiivisesti hakeutunut useisiin kehitysympäristöihin. Tärkeä osa tätä on ollut yhteistyö KTH Innovation -ohjelman kanssa, jossa yritys osallistuu muun muassa robotiikkaan, automaatioon ja droonitekniikkaan liittyviin ohjelmiin.

– Se on erittäin jännittävä innovaatioprosessi, mutta se etenee perinteisemmässä tahdissa, hän sanoo.

Samanaikaisesti yritys on mukana myös ukrainalaisessa Brave1-ohjelmassa. Yhdistämällä nämä kaksi ympäristöä hän katsoo yrityksen saavan sekä nopeaa että pitkäjänteisempää palautetta, samalla kun se voi osallistua molempien järjestelmien kehitykseen ja hyötyä siitä.

Millaista on toimia startupina nykyisessä liiketoimintaympäristössä?

– Sektorilla, jolla toimimme, startup-asema on tällä hetkellä etu. Näemme itsemme haastajina ja pystymme liikkumaan nopeammin kuin perinteisemmät toimijat. Samalla pyrimme jatkuvasti kasvattamaan vauhtia, mukauttamaan liiketoimintamallejamme ja tuomaan markkinoille uutta kaupallista teknologiaa, niin sanottua kaksikäyttöteknologiaa (dual-use), hän sanoo.

Yritys toimii sekä sotilaallisten että siviiliasiakkaiden kanssa, mikä toimitusjohtajan mukaan on tietoinen strategia. Sotilaallisella sektorilla esimerkiksi Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) on keskeinen asiakas, mutta startup-yritysten voi olla vaikea päästä sinne.

– Sotilaallisesta näkökulmasta on usein yksi pääasiakas, jonka luottamus täytyy ansaita. Jos se ei onnistu, resurssit voivat kulua nopeasti, ja lisäksi koko matkaa sinne voi olla vaikea kulkea, hän sanoo.

Samalla siviilimarkkina, erityisesti kriittisen infrastruktuurin alalla, avaa enemmän liiketoimintamahdollisuuksia ja laajemman asiakaspohjan. Yhdistämällä nämä segmentit yritys voi sekä hajauttaa riskiä että vahvistaa kehitystään.

– On tärkeää, ettei ole riippuvainen vain toisesta puolesta. On myös mahdollisuus verrata itseään muihin ja osoittaa, mihin teknologia todella pystyy, hän sanoo.

Werner nostaa esiin näkökulman, jonka mukaan kokemukset toiselta sektorilta vahvistavat luottamusta myös toisella. Ruotsin puolustusmateriaalihallinnon (FMV) asiakkuus toimii laadun takeena yksityisiä toimijoita kohtaan, kun taas kriittisen infrastruktuurin toimeksiannot voivat herättää kiinnostusta sekä Ruotsin asevoimissa että muissa julkisissa tilaajissa.

Kohtaatteko haasteita startupina?

– Säädökset voivat olla vaikeita hallita, eikä aina ole selvää, milloin ne pätevät tai mitä ne kattavat. Samalla läpimenoajat ovat pitkiä. Startupina, erityisesti kaksikäyttöalalla, meidän täytyy olla nopeita. Kahdeksan tai kaksitoista viikkoa ennakkopäätöksen odottaminen ei toimi meille. Silloin kauppa on usein jo menetetty, hän sanoo.

Hän vertaa myös Ukrainan prosesseihin ja nostaa maan hankintajärjestelmän dynaamisempana esimerkkinä.

– Verrattuna esimerkiksi Ukrainaan ilmapiiri on erilainen. Siellä tarpeet, rahoitus ja toimittajat kohtaavat suoremmin, sanoo Hans Werner.

Mikael Stern on ruotsalaisen teknologiayrityksen I-CONIC Vision AB:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja. Vuonna 2019 perustettu ja Tukholmassa toimiva yritys keskittyy kahteen pääsovellukseen: GPS-vapaaseen drooninavigointiin sekä 3D-kartoitukseen, jota asiakkaat voivat käyttää omaan analyysiin, valvontaan ja visualisointiin.

Stern kertoo, että messut tarjoavat mahdollisuuden tavata monia relevantteja toimijoita, mukaan lukien potentiaalisia asiakkaita.

– Teknologiamme loppukäyttäjiä ovat asevoimat ja pelastuspalvelut, mutta he eivät ole suoria asiakkaitamme. Asiakkaitamme ovat sen sijaan droonivalmistajat tai puolustusyritykset, jotka integroivat teknologiamme suurempiin järjestelmiin, hän sanoo.

Miten asemoitutte nopeasti kehittyvässä toimintaympäristössä?

– Nopea kehitystahti ei ole meille ongelma. Emme tunne muita toimijoita, jotka tekevät täsmälleen sitä mitä me teemme, joten koemme erottuvamme joukosta, hän sanoo.

Samalla korkea tahti lisää kiinnostusta koko sektoria kohtaan.

– Kuulin hiljattain hyvän lainauksen: "Vauhti on huimaava, mutta muista, että se ei koskaan tule olemaan näin hidas kuin juuri nyt", sanoo Stern.

Mitä haasteita näet startup-yrityksille puolustussektorilla?

– Suurin haaste on ollut tavoittaa loppukäyttäjät. Tämän kaltaiset messut ovat arvokkaita, mutta ratkaisevaa on todella ymmärtää heidän tarpeensa. Kyse on siitä, ettei arvata, vaan ymmärretään Ruotsin asevoimien todelliset ongelmat, hän sanoo.

Stern nostaa esiin myös viranomaisten hankintaprosessit mahdollisena esteenä, erityisesti vuoropuhelussa pienempien yritysten kanssa. Samalla hän näkee merkkejä muutoksesta.

– Aiemmin pienempien yritysten on lähes aina täytynyt mennä suurempien toimijoiden kautta päästäkseen viranomaisille, mikä voi olla rajoittavaa. Mutta koen, että Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) on menossa oikeaan suuntaan tässä asiassa, hän sanoo.

Droonitekniikan tulevaisuuden kehityksen osalta hän osoittaa selkeän aukon.

– Ukrainassa noin 90 prosenttia taistelutehtävistä toteutetaan drooneilla. Samalla droonitekniikan painotus on Ruotsissa edelleen suhteellisen vähäistä. Ruotsin asevoimilla ei myöskään ole selkeää droonipolitiikkaa, hän sanoo.

– Siellä tarvitaan selkeämpää vuoropuhelua puolustuksen loppukäyttäjien ja relevanttia teknologiaa kehittävien yritysten välillä, hän sanoo.

Mikä on yrityksenne seuraava askel kehityksen kannalta?

– Tänä vuonna haluamme siirtyä prototyyppiprojesteista useampiin volyymisopimuksiin. Tuotannon skaalaaminen ei sinänsä ole este, koska työskentelemme pääasiassa ohjelmistojen parissa, mutta se vaatisi lisää henkilöstöä. Se on myös se, mitä toivomme voivamme toteuttaa lähitulevaisuudessa, hän sanoo lopuksi.