Pohjoismaiden vahvuus ei ole siinä, että olemme samanlaisia, vaan kyvyssämme tehdä yhteistyötä erojen yli. Kun luottamus, oppiminen ja yhteinen toiminta yhdistyvät, syntyy verkosto, joka vahvistaa sekä innovaatioita että kestävyyttä – myös epävarmoina aikoina.


Kysymys: Mitä tarkoitat sillä, että vahvuus on eroissamme?

Vastaus: Pohjoismaiden todellinen vahvuus tulee siitä, että olemme erilaisia – rakenteissa, kulttuurissa ja ajattelutavoissa. Nämä erot luovat suhteellisia etujamme. Mutta pelkkä toteaminen ei riitä; ne on muutettava yhteistyöksi. Kun opimme toisiltamme ja rakennamme toistemme vahvuuksien varaan, tulemme yhdessä vahvemmiksi. Siinä kasvaa resilienssimme, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja akateemisen maailman kohtaamisessa.

Kysymys: Kuvailet, että Pohjoismaissa kehittyy eräänlainen "myseeliverkosto" – mitä tarkoitat sillä?

Vastaus: Näen, kuinka yhteistyöt, tutkimus ja investoinnit muodostavat orgaanisen verkoston koko alueella. Se ei ole ylhäältä ohjattua, vaan elävä ekosysteemi, jossa aloitteet yhdistyvät ja tietoa jaetaan. Kun nämä säikeet kohtaavat ja yhdistyvät yhteisiin kokemuksiimme Ukrainasta, saamme rakenteen, joka on sekä nopea että syvälle juurtunut. Tällainen luottamukseen perustuva yhteistyö on vahvempaa kuin muodolliset sopimukset.

Kysymys: Mitkä pohjoismaiset ja baltialaiset esimerkit osoittavat, kuinka erilaiset toimintatavat voivat edistää kokonaisuutta?

Vastaus: Tanska osoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien voiman, jossa kehitys muuttuu nopeasti sovelluksiksi. Norja yhdistää puolustuksen, tutkimuksen ja koulutuksen malliin, joka rakentaa tulevaisuuden osaamista. Suomessa on vahvoja klustereita ja T&K-rakenteita, joissa kokonaisturvallisuus toimii innovaatiokeskuksena. Viro on kehittänyt digitaalista toimintakykyä ja hackathon-kulttuuria, joka on tehnyt maasta kyberturvallisuuden johtajan. Ruotsi on työskennellyt laajasti ja rakenteellisesti kokemusten hallinnassa Ukrainasta. Kun nämä erilaiset lähestymistavat kohtaavat, saamme yhdistelmän rakennetta, tempoa ja rohkeutta, jota mikään yksittäinen kansakunta ei voi luoda.

Kysymys: Kuinka Pohjoismaat voivat rakentaa tämän yhteisen työn varaan?

Vastaus: Jatkamalla uteliaisuutta toistemme työtapoihin ja antamalla osaamisen ja kokemuksen liikkua vapaasti sektoreiden ja maiden välillä. Resilienssiä ei luoda paikallaan pysymällä, vaan dialogin, oppimisen ja liikkeen kautta. Meillä on jo vahva perusta instituutioissamme, luottamuksessa ja yhteistyökulttuurissamme. Nyt on kyse siitä, että kudomme nämä säikeet entistä tiiviimmin yhteen – julkisen ja yksityisen, akateemisen ja teollisuuden välillä – jotta yhteinen kykymme jatkaa kasvuaan. Vihollisemme etsii jakautumista; vastauksemme on oltava yhteistyö.


Lyhyesti Pär Lagerista

  • Senior Advisor Executive Education, Försvarshögskolan; vastaa kokemusten hallinnasta Ukrainasta.
  • Reserviupseeri OPL, Försvarsmakten (Ruotsin asevoimat).
  • Toimitusjohtaja Varangiansilla
  • Aiemmin toimitusjohtaja/rehtori ja hallituksen puheenjohtaja, Berghs School of Communication, joka valittiin vuonna 2009 maailman parhaaksi viestintäkouluksi.
  • Ollut Intendia Groupin konsernijohtaja, poliittinen asiantuntija opetusministeriössä, Talarforumin toimitusjohtaja ja liiketoiminnan kehityspäällikkö Sifo Groupissa.
  • Kirjailija teoksille Ledarskap i krigstider(2025), Kommunikativt ledarskap, Förändringsprincipen ja muita