Norjan maavoimat on esitellyt Morgendagens Hær -kehityskonseptin, jossa määritellään maavoimien kehityksen suuntaviivat vuoteen 2040 asti. Konseptissa priorisoidaan seitsemän osa-aluetta, joihin kuuluvat muun muassa tulivoima, elektroninen sodankäynti, tekoäly ja miehittämättömät järjestelmät.
– Emme voi odottaa, että kaikki vastaukset ovat tiedossa, ennen kuin aloitamme maavoimien kehittämisen. Meidän on opittava nopeammin, kokeiltava uusia ratkaisuja ja muutettava kokemukset operatiiviseksi suorituskyvyksi, sanoo maavoimien komentaja, kenraalimajuri Lars S. Lervik Norjan puolustusvoimien (Forsvaret) tiedotteessa.
Konsepti on laadittu heikentyneen turvallisuustilanteen ja modernin maasodankäynnin kokemusten pohjalta. Puolustusvoimien mukaan Ukrainan sota osoittaa muun muassa dronejen, elektronisen sodankäynnin, pitkän kantaman täsmäaseiden sekä sensorien ja asejärjestelmien tiiviimmän yhteenliittämisen merkityksen.
Seitsemän priorisoitua osa-aluetta ovat tulivoima, datavetoinen armeija, adaptiivinen suoja ja harhautus, liikkuminen sähkömagneettisessa spektrissä, tekoälyavusteiset sensori-vaikuttajaverkostot, miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminta sekä kestävyys pitkittyneessä konfliktissa.
Norjan maavoimat haluaa myös muuttaa yhteistyötä puolustusteollisuuden kanssa. Yritykset otetaan mukaan hankintaprosesseihin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, ja niiden odotetaan osallistuvan ratkaisujen kehittämiseen operatiivisten tarpeiden pohjalta. Konsepti kannattaa lisäksi erityisiä prosesseja nopeaa innovaatiotoimintaa, aikaisia prototyyppejä ja systemaattisia kenttätestejä varten. Tämän on tarkoitus helpottaa muun muassa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia toimittaa materiaalia puolustusvoimille.
Valmiiksi kehitettyjen tuotteiden osalta etusijalle asetetaan yhteiset ja standardoidut ratkaisut. Maavoimat kannattaa materiaaliyhteensopivuutta Pohjoismaiden ja muiden läheisten liittolaisten kanssa sekä yhteishankintoja silloin, kun se on tarkoituksenmukaista.
Morgendagens Hær korvaa aiemman, vuodelta 2021 peräisin olevan konseptin. Asiakirja ei ole yksityiskohtainen suunnitelma tulevista hankinnoista, vaan sen tarkoitus on ohjata priorisointeja, kokeilutoimintaa ja pitkän aikavälin suorituskyvyn kehittämistä.