Norja ja Iso-Britannia suunnittelevat uusia aluksia

Norja ja Iso-Britannia arvioivat yhteistä hankintaa jopa 30 uudelle alukselle rannikkotoimintoihin osana Joint Commando Craft -ohjelmaa. Aloite vahvistaa maiden kykyä toimia yhdessä vaativissa merellisissä ympäristöissä Pohjois-Atlantilla.

– Norjalla ja Iso-Britannialla on erittäin tiivis puolustusyhteistyö, sanoo Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik lehdistötiedotteessa, joka on julkaistu Norjan Puolustusmateriaalihallinnosta (FMA). Kehittämällä yhteistä kykyä rannikkotoimintoihin vahvistamme kykyämme toimia yhdessä Pohjois-Atlantilla ja pohjoisilla alueilla.

Alusten pituus tulee olemaan enintään 24 metriä ja niiden paino enintään 60 tonnia, ja niiden on pystyttävä toimimaan itsenäisesti useita vuorokausia. Norjassa alustoja käyttää Kystjegerkommandoen, kun taas Iso-Britanniassa ne tukevat UK Commando Forcea, jota johtavat Royal Marines. Tavoitteena on, että alukset tarjoavat parempaa nopeutta, kestävyyttä, selviytymiskykyä ja manööverdointikykyä kuin nykyiset vastaavat alukset.

Maat ovat nyt julkaisseet markkinatutkimuksen muodossa Request for Information (RFI) kartoittaakseen teknisiä ratkaisuja, mahdollisia toimitusaikoja ja tuotantokapasiteettia. FMA:n mukaan alusten on suunniteltu rakennettavaksi norjalaisilla telakoilla, ja RFI:n tarkoituksena on antaa osapuolille alkuperäinen päätöksentekotuki suunnitteluvaihtoehdoille.

– Yhteistyö yhteisen komentoaluskannan kehittämisessä vahvistaa kykyämme toimia rinnakkain tärkeillä merialueilla. Tämä aloite parantaa tilannekuvaa ja yhteensopivuutta, sanoo amiraali Stein Håvard Bergstad, FMA:n merivoimien johtaja.

Hankintaohjelma on osa syvennettyä puolustusyhteistyötä maiden välillä, joka virallistettiin Lunna House -sopimuksessa joulukuussa. NDS on aiemmin kirjoittanut maiden laajentuneesta yhteistyöstä, johon kuuluu muun muassa helikopterisopimus sekä lisääntynyt brittijoukkojen joukkosijoitus Norjassa. Tämä sopimus mahdollistaa FMA:n mukaan yhteisen sotilaallisen kyvyn kehittämisen investoinneilla muun muassa autonomisiin aluksiin, miehittämättömiin miinanraivausjärjestelmiin ja yhteensopivuuteen Arktiksessa.