Norja ja Ranska ovat allekirjoittaneet uuden kahdenvälisen puolustussopimuksen, nimeltään Narvikin sopimus, joka sisältää molemminpuolisen puolustuslausekkeen. Siinä maat sitoutuvat tukemaan toisiaan, myös sotilaallisesti, tarvittaessa. Samalla Norja liittyy Ranskan eurooppalaista ydinasepelotetta koskevaan aloitteeseen yhdeksän muun eurooppalaisen maan kanssa.

Tämä käy ilmi Norjan hallituksen tiedotteesta.

Sopimuksen allekirjoittivat Pariisissa Norjan puolustusministeri Tore O. Sandvik ja Ranskan puolustusministeri Catherine Vautrin. Nimi viittaa Narvikin taisteluun (pohjois-Norja) toisen maailmansodan aikana, jossa norjalaiset ja ranskalaiset joukot osallistuivat liittoutuneiden ensimmäiseen voittoon natsi-Saksaa vastaan.

– Edessämme on vakavin turvallisuustilanne sitten toisen maailmansodan. Hallitus noudattaa strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Norjan turvallisuuden perustaa. NATO-jäsenyys on kansallisen turvallisuutemme kannalta ratkaiseva, sanoo Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre tiedotteessa.

Hän kuvailee sopimusta osana Norjan niin sanottua "hedging strategy" -strategiaa, jossa maa syventää puolustusyhteistyötä useiden johtavien eurooppalaisten sotilasmahtien kanssa rinnakkain NATO-yhteistyön ja Yhdysvaltoihin liittyvän suhteen kanssa. Viimeisen puolen vuoden aikana Norja on myös solminut puolustussopimukset Britannian ja Saksan kanssa.

– Narvikin sopimus antaa uutta vauhtia yhteistyöllemme. Sopimus sisältää molemminpuolista puolustusta koskevan määräyksen: kaksi maatamme sitoutuvat tukemaan toisiaan, myös sotilaallisella avulla, jos tarve niin vaatii, sanoo Støre.

Norjan hallituksen mukaan sopimus kattaa muun muassa operatiivisen yhteistyön Arktisella alueella, harjoitukset ja koulutuksen, materiaalin ennakkovarastoinnin, kyberturvallisuuden, avaruusyhteistyön, merellisen turvallisuuden, Ukrainan tukemisen sekä puolustusalan teollisuusyhteistyön.

Samalla Norja ilmoittaa liittyvänsä Ranskan eurooppalaista ydinasepelotetta koskevaan aloitteeseen, jonka presidentti Emmanuel Macron esitteli aiemmin tänä vuonna. Ranskan lisäksi aloitteeseen osallistuvat Britannia, Saksa, Puola, Alankomaat, Ruotsi, Tanska, Belgia, Kreikka ja Norja.

NDS (Nordic Defence Sector) raportoi maaliskuussa, että Ruotsi ja Tanska olivat liittyneet Ranskan kanssa käytävään vuoropuheluun siitä, miten Euroopan turvallisuutta ja ydinasepelotetta voidaan vahvistaa. Tuolloin Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen korostivat, että aloitteen tulisi toimia täydentävänä elementtinä NATO:n olemassa olevalle pelotteelle, eikä se merkitsisi muutosta maiden ydinasedoktriiniin.

NDS raportoi huhtikuussa myös, että Ruotsi ja Ranska pitivät ensimmäisen kokouksensa yhteisessä Nuclear Steering Group -ryhmässä Pariisissa, osana Ranskan panostusta kahdenvälisiin strategisiin ydinasepoliittisiin vuoropuheluihin eurooppalaisten kumppanimaiden kanssa.

– Yhdessä joidenkin lähimpien kumppaniemme ja liittolaisttemme kanssa Norja tulee keskustelemaan tarkemmin siitä, miten Ranskan ydinaseet voivat entisestään vahvistaa eurooppalaista turvallisuutta ja pelotetta, sanoo Støre.

Hän korostaa samalla, että prosessi ei merkitse muutosta Norjan ydinasepoliittiseen kantaan.

– Norjan maaperällä ei saa olla ydinaseita rauhan aikana, sanoo Støre.

Puolustusministeri Tore O. Sandvik kuvailee sopimusta välineenä Euroopan strategisen autonomian vahvistamiseksi.

– Narvikin sopimus on tärkeä osa strategiaamme norjalaisten puolustus- ja turvallisuusetujen turvaamiseksi aikana, jolloin Euroopan on vahvistettava puolustusvalmiuksiaan, hän sanoo.