Useat pohjoismaiset maat ovat mukana uusissa monikansallisissa yhteistyöhankkeissa, jotka Nato esitteli torstaina. Aloitteet kattavat muun muassa ballististen ohjusten torjunnan, drone-pohjaisen täsmäiskun ja ilmailukelpoisuuden.
Seremoniassa Naton päämajassa 12. helmikuuta apulaispääsihteeri Radmila Shekerinska toivotti tervetulleeksi neljä uutta aloitetta. Hän kuvaili panostuksia välttämättömiksi askeleiksi Haagissa vuonna 2025 pidetyn huippukokouksen sitoumusten täyttämiseksi.
– Aloitteet ovat perustavanlaatuinen askel sen varmistamiseksi, että liittolaisilla on kyvyt ja valmius puolustaa liittoa, sanoi Radmila Shekerinska lehdistötiedotteen mukaan.
Tanska ja Norja ovat kaksi seitsemästä kansakunnasta, jotka ovat sopineet vahvistavansa puolustusta ballistisia ohjuksia vastaan. Projekti kattaa sensorien, torjuntaohjusten ja taktisten johtamisjärjestelmien kehittämisen ja hankinnan. Tavoitteena on täydentää liiton olemassa olevaa integroitua ilmapuolustus- ja ohjuspuolustusjärjestelmää (IAMD), jossa Norja osallistui äskettäin F-35-koneilla, kuten NDS on kirjoittanut.
Tanska osallistuu myös projektiin, joka keskittyy syvyyden täsmäiskuihin droneilla (drone-based deep precision strike). Viisi liittolaista tekee yhteistyötä operatiivisten vaatimusten tehostamiseksi. Naton mukaan projekti tutkii myös uusia mekanismeja, joilla ei-perinteiset puolustusyritykset voidaan ottaa mukaan kehitykseen.
15 maata, mukaan lukien Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, ovat aloittaneet yhteistyön ilmailukelpoisuuden parissa. Keskiössä ovat yhteiset ratkaisut huoltoon, korjaukseen ja muokkaukseen, kun resurssit ovat rajalliset.
Ruotsi on liittynyt myös projektiin Air Battle Decisive Munitions (ABDM). Aloite alkoi vuonna 2014 ja siihen kuuluu nyt 17 kansakuntaa, jotka tekevät yhteistyötä lentokoneiden ammusten hankinnassa lisätäkseen yhteensopivuutta, Naton mukaan.