Investoinnit pohjoismaiseen puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologiaan kasvavat nopeasti. Vuodesta 2019 lähtien alueen startup-yrityksiin on investoitu yli 1,7 miljardia dollaria, mutta suuremmissa rahoituskierroksissa pohjoismaiset yritykset menettävät markkinaosuutta eurooppalaisille, amerikkalaisille ja aasialaisille toimijoille. Tämä käy ilmi Danske Bankin uudesta raportista.

– Jopa 15 miljoonan dollarin investoinneista noin puolet sijoittajista on pohjoismaisia. Mutta tämän tason yläpuolella osuus laskee huomattavasti, sanoo Stefan Granlund, yksi raportin kirjoittajista ja Danske Bank Ruotsin (Sverige) Head of Growth, Nordic Defence Sectorille.

Raportti Nordic Defence Tech Report 2025, jonka ovat laatineet Danske Bank Growth yhdessä Dealroomin kanssa, kartoittaa yli 150 yritystä Pohjoismaissa puolustus- ja kaksoiskäyttöteknologian kategoriassa. Kyse on kaikesta avaruusteknologiasta ja kvanttiviestinnästä autonomisiin järjestelmiin ja kyberturvallisuuteen.

Vähän puolustusprofiilisia rahastoja

Granlundin mukaan epätasainen investointikuva ei johdu pääoman puutteesta, vaan pikemminkin sijoituspolitiikoista ja rakenteellisista rajoitteista.

– Pohjoismaissa on vähän puhtaasti puolustukseen keskittyviä rahastoja. Siksi eläkerahastojen ja muiden institutionaalisten sijoittajien on astuttava esiin – ja Ruotsissa (Sverige) niillä on usein rajoittavampia mandaattia verrattuna esimerkiksi Suomeen tai Tanskaan.

Raportissa käy ilmi, että Suomi johtaa Pohjoismaita puolustus- ja kaksoiskäyttöinvestoinneissa asukasta kohden, osittain ICEYEn ja Kelluuta kaltaisten scaleup-yritysten ansiosta.

Seuraava aalto: autonomiset järjestelmät

Raportin mukaan investointivolyymi Pohjoismaissa on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta, ja avaruus- ja kvanttiteknologiaan keskitytään edelleen vahvasti. Samalla uusi alue alkaa nousta seuraavana teknologisena harppauksena: autonomiset järjestelmät.

– Se on luonnollinen kehitys muun muassa sensorien, tekoälyn ja C4ISR:n kehityksen jälkeen. Näemme kasvavaa kiinnostusta autonomiaan maa-, meri- ja ilmatila-sovelluksissa, sanoo Granlund.

Lisääntyvä tarve viranomaisten selkeydelle

Jotta useammat sijoittajat uskaltaisivat tulla alalle, tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä tulevista kapasiteettitarpeista ja teknologisista aukkoista, Granlund katsoo.

– Sijoittajien on ymmärrettävä, missä heidän rahansa tekevät eniten hyötyä – ja missä on siis suurin mahdollisuus tuottoon.

Hän viittaa myös maiden välisiin näkemyseroihin. Sekä Tanskassa että Suomessa puolustussijoitukset ovat vähemmän kiistanalaisia kuin Ruotsissa (Sverige).

– On olemassa pragmaattisempi lähestymistapa. Suomessa sodan läheisyys on edelleen elävässä muistissa ja vaikuttaa näkemykseen puolustussektorista, ja Tanskassa on oltu mukana Natossa alusta alkaen, mikä myös vaikuttaa asenteeseen, hän sanoo.

Lisää yrityksiä tulossa alalle

Kysymykseen siitä, olisiko viimeisin puolustusläheisten startupien aalto myös viimeinen, Stefan Granlund vastaa suoraan kieltävästi.

– Ei. Verrataan aiempaan teknologia-alaan – ne, jotka olivat aikaisin mukana yrityksissä kuten Klarna tai Spotify, ovat sittemmin perustaneet omia menestyviä yrityksiä. Näemme saman tapahtuvan täällä, hän sanoo.

Sitä mukaa kun puolustus- ja kaksoiskäyttöyritykset kasvavat, odotetaan irtautumisia, joissa kokeneet työntekijät näkevät uusia aukkoja markkinoilla ja siirtyvät perustamaan omia yrityksiä. Myös viranomaisista tai Puolustusvoimista (Försvarsmakten) voi tulla henkilöitä, jotka ottavat askeleen.

– Tämä on vasta alkua. Tulemme näkemään lisää yrityksiä, jotka perustavat henkilöt, jotka ovat jo alalla ja ymmärtävät tarpeet syvällisesti.

Samaan aikaan Granlund näkee jatkuvan virran uusia yrittäjiä muilta elinkeinoelämän aloilta, erityisesti teknologia- ja teollisuussektoreilta.

– Se on selvä trendi. Nordic Air Defence on hyvä esimerkki: uusi yritys, jolla on juuret perinteisen puolustusteollisuuden ulkopuolella, mutta joka on jo saanut paljon huomiota.