Nato tehostaa toimiaan Itämerellä Baltic Sentry 2025 -operaation kautta. Tavoitteena on suojella kriittistä vedenalaista infrastruktuuria sekä torjua sabotaasi- ja hybridiaktiviteetteja.

Baltic Sentry tarkoittaa lisääntynyttä sotilaallista läsnäoloa alueella, jossa sota-alukset, sukellusveneet ja lentokoneet yhdessä kehittyneen valvontatekniikan kanssa vahvistavat vedenalaisten kaapeleiden ja putkistojen valvontaa, jotka ovat tärkeitä energiatoimituksille ja viestinnälle, Naton Allied Maritime Commandin (MARCOM) lehdistötiedotteen mukaan.

Osana operaatiota Ruotsi osallistuu resursseilla Puolustusvoimista ja Kustbevakningenista (Ruotsin rannikkovartiosto), hallituksen päätöksen mukaisesti 9. tammikuuta. Hallitus on antanut Puolustusvoimille tehtäväksi asettaa Naton käyttöön enintään kolme sota-alusta sekä yhden ilma- ja merivalvontalentokoneen, ASC 890. Kustbevakningen osallistuu neljällä aluksella priorisoitujen alueiden valvontaan, ja lisäksi seitsemän alusta pidetään valmiudessa, Puolustusministeriön lehdistötiedotteen mukaan.

– Ruotsin osallistuminen sekä Puolustusvoimien että Kustbevakningenin kautta osoittaa Ruotsin vahvan tuen ja osallistumisen Itämeren turvallisuuden vahvistamiseen, sanoo puolustusministeri Pål Jonson (M) lehdistötiedotteessa.

Eilen Pohjoismaiden ja Baltian maiden valtion- ja hallitusten päämiehet sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Naton pääsihteeri Mark Rutte kokoontuivat Helsingissä, Baltic Sea NATO Allies Summit -kokoukseen, jonka isäntänä toimi Suomen presidentti Alexander Stubb yhdessä Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa.

– Reagoimme päättäväisesti, jos kriittinen infrastruktuuri lähialueellamme on vaarassa. Sen suojelemiseksi tarvitaan sekä kansallisia että kansainvälisiä toimia. Naton jäsenvaltiot Itämeren alueella ovat tästä hyvin yksimielisiä, sanoi presidentti Stubb, tasavallan presidentin kanslian lehdistötiedotteessa.

Lehdistötiedotteen mukaan Itämeren alueen Natomaiden johtajat ovat sopineet käyttävänsä kaikkia kansainvälisen oikeuden mukaisia keinoja varjolaivaston uhkan torjumiseksi.

Valtion- ja hallitusten päämiesten yhteisessä lausunnossa korostetaan, että on ratkaisevan tärkeää lisätä sekä pelotetta että puolustusta valvonnan, puolustuskykyjen modernisoinnin ja yhteistyön vahvistamisen kautta yksityisten toimijoiden, mukaan lukien infrastruktuuritoimittajat ja teknologiayritykset, kanssa.

Johtajat korostivat tarvetta käsitellä Venäjän "varjolaivastoon" liittyviä uhkia, joiden katsotaan muodostavan erityisen riskin alueen meri- ja ympäristöturvallisuudelle. He sopivat myös uusien valvontajärjestelmien ja työkalujen käyttöönotosta mahdollisten uhkien tunnistamiseksi ja niihin vastaamiseksi. Yhdessä maat pyrkivät alueelliseen sopimukseen kriittisen infrastruktuurin suojelusta, resilienssin vahvistamisesta ja nopeasta korjaamisesta vahinkojen sattuessa.

Lisäksi he toivottivat tervetulleeksi Jens Stoltenbergin tehtävän analysoida ja antaa politiikkasuosituksia alueen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön vahvistamiseksi, mistä Försvarssektorn Nyheter on aiemmin raportoinut. Stoltenbergin raportti, joka esitellään kesäkuussa 2025 Naton huippukokouksessa Haagissa, vahvistaa yhteistyötä Itämeren maiden välillä ja tarjoaa pitkäaikaisia ratkaisuja kriittiseen infrastruktuuriin ja alueelliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien käsittelemiseksi.