Uusi raportti Myndigheten för totalförsvarsanalysilta (MTFA, Kokonaispuolustuksen analyysivirasto) tarkastelee, miten valtion tutkimusrahoitus vaikuttaa Ruotsin kokonaispuolustukseen. Analyysi, joka kattaa ajanjakson 2014–2024, osoittaa, että varat jäävät usein siviilivalmiussektoreilta ja peräänkuuluttaa selkeämpää ohjausta.
– Tutkimus on pitkäaikainen investointi turvallisuuteemme. Järjestelmällisesti analysoimalla, miten tutkimusrahoitus jakautuu, voimme tunnistaa alueet, joissa meidän tulisi vahvistaa tutkimusrahoitusta kyvyn parantamiseksi kohdata tulevia uhkia, sanoo Andreas Björke, raportin kirjoittaja ja analyytikko MTFA:ssa, lausunnossaan virastolle.
Raportti "Forskning och innovation i totalförsvaret" kartoittaa, miten viranomaiset ovat osallistuneet tutkimukseen, joka on merkityksellistä sekä sotilaallisille että siviiliosille. Virasto toteaa, että muut toimijat kuin Försvarsmakten (Ruotsin asevoimat) ovat tärkeässä roolissa rahoituksessa, mutta jakautuminen on epätasaista. Suuri osa siviilitutkimusrahoituksesta on kohdistunut kyberturvallisuuteen ja teknologian kehittämiseen sotilaallisilla sovelluksilla.
Samaan aikaan MTFA huomauttaa, että rahoitus ei ole tavoittanut kaikkia valmiussektoreita tai yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja. Raportin mukaan tutkimusrahoittavien viranomaisten on otettava huomioon valmiusasetuksen vaatimukset varmistaakseen, että toiminta tukee kokonaispuolustusta.
Keskeinen johtopäätös on, että viranomaisilta puuttuu riittävä ymmärrys kokonaispuolustuksen tarpeista. Tämän korjaamiseksi MTFA ehdottaa selkeämpää vastuunjakoa ja tietoisuuden lisäämistä paremman ohjauksen avulla. On myös tarpeen lisätä yhteistyötä rahoittajien ja muiden toimijoiden välillä sektorilla.
– On olemassa epäselvyyksiä siitä, miten tutkimusrahoitus tulisi mukauttaa kokonaispuolustuksen vaatimuksiin. Selkeämmän vastuun ja paremman koordinoinnin avulla voimme maksimoida tutkimuksen hyödyn, sanoo Andreas Björke.