Ruotsin hallitus on asettanut erityisen selvityskomitean, jonka tehtävänä on analysoida kolme periaatteellista vaihtoehtoa Ruotsin tulevaisuuden taistelulentokoneelle. Analyysi toimii pohjana hallituksen tulevalle päätökselle JAS 39 Gripenin korvaajan periaatteellisesta valinnasta.
Hallituksen tiedotteen mukaan selvityskomitean tulee analysoida kolmen vaihtoehdon kansantaloudelliset sekä puolustus-, turvallisuus- ja ulkopoliittiset seuraukset. Vaihtoehdot ovat: kansallisesti kehitetty taistelulentojärjestelmä, kansainvälisessä yhteistyössä kehitetty taistelulentojärjestelmä tai ulkomaisen taistelulentojärjestelmän hankinta. Analyysin tarkoituksena on luoda edellytykset laajalle poliittiselle ankkuroinnille ja toimia pohjana hallituksen tulevalle päätökselle.
Selvitys on toimitettava viimeistään 15. syyskuuta 2027.
"Gripen tulee olemaan tärkeä osa Ruotsin puolustuskykyä pitkään. Koska uuden taistelulentojärjestelmän vaatimusmäärittely, kehittäminen ja käyttöönotto voi kestää jopa 25 vuotta, meidän on nyt laadittava perusteellinen pohja seuraavaa sukupolvea varten. Selvityksen tulee valottaa, miten Ruotsi voi varmistaa modernin ilmataistelukykynsä Gripenin jälkeen, ottaen huomioon nopean teknologiakehityksen, vastuumme Naton liittolaisena sekä tarpeen ylläpitää vahvaa huoltovarmuutta rauhan, kriisin ja sodan aikana", sanoo puolustusministeri Pål Jonson hallituksen tiedotteessa.
Toimeksiantoon kuuluu muun muassa kansantaloudellisten vaikutusten, Ruotsin puolustusalan teollisen perustan seurausten, Naton vaatimusten täyttämiskyvyn sekä kunkin vaihtoehdon pitkän aikavälin ulkopoliittisten seurausten analysointi. Hallitus on nimittänyt erityiseksi selvityshenkilöksi entisen pääjohtajan Ulf Hammarströmin, joka toimi viimeksi Ruotsin kansallisen akkreditointielimen Swedacin johtajana. Selvityskomiteaan liitetään viiteryhmä, johon kuuluu edustajia kaikista eduskuntapuolueista.