Samantha Job Natosta, Itämerestä ja fregatteista

Britannian suurlähetystön kulman takana, englantilaisen kirkon vieressä, sijaitsee Britannian residenssi. 1900-luvun alussa residenssi toimi myös maan suurlähetystönä Tukholmassa (Ruotsin pääkaupunki). Siksi pidettiin ehkä sopivana, että uusgoottilainen englantilainen kirkko, joka alun perin rakennettiin Norrmalmin kaupunginosaan, purettiin ja siirrettiin Diplomatstadeniin. Sekä residenssi että kirkko ovat seisseet siellä siitä lähtien, ja juuri siellä Britannian suurlähettiläs Samantha Job ottaa meidät vastaan.

Samantha Job astui Britannian suurlähettilään tehtävään elokuussa 2024. Sitä ennen hän työskenteli Lontoon ulkoministeriössä puolustuksen ja kansainvälisen turvallisuuden parissa, muun muassa NATOn, ydinasepelotteen ja vientikysymysten kanssa.

– Siinä mielessä tuntui melko luontevalta siirtyä siitä suurlähettilääksi, Samantha Job sanoo, kun olemme asettuneet istumaan residenssin yhden huoneen sohvaryhmään.

Tehtävään astuminen tapahtui juuri sen jälkeen, kun Ruotsi liittyi NATOon, mikä oli pitkä ja joiltain osin monimutkainen prosessi. Jäsenyys ei kuitenkaan ole tuonut suuria muutoksia Ruotsin ja Britannian välisiin suhteisiin, jotka hänen mukaansa ovat aina olleet vahvat.

– Meillä oli tiivis yhteistyö jo aiemmin, esimerkiksi Joint Expeditionary Forcen (JEF) kautta, ja tuo yhteistyö on jatkunut sen jälkeen, kun Ruotsi ja Suomi liittyivät NATOon. On tietenkin myönteistä, että voimme nyt käydä entistä tiiviimpää vuoropuhelua, harjoitella yhdessä ja lisätä tietojenvaihtoa, Samantha Job sanoo.

Suurlähettiläs haluaa myös nostaa esiin laajemman näkökulman ja mainitsee Britannian vuoden 2025 strategisen puolustuskatsauksen. Sekä JEF että High North (Korkea Pohjoinen) mainitaan raportissa toistuvasti, mikä hänen mukaansa korostaa expeditiojoukkojen ja alueen merkitystä Euroopan ja Britannian turvallisuudelle. Varsinkin kun maa äskettäin otti vastuun Joint Force Command (JFC) Norfolkista, johon Ruotsi, Norja ja Tanska siirrettiin joulukuussa 2025.

– On selvää, että tämä osa Eurooppaa on äärimmäisen tärkeä kansalliselle turvallisuudellemme. Olemme nyt ottaneet komennon Norfolkin esikunnasta, joka vastaa alueesta, ja suhtaudumme siihen erittäin vakavasti, Samantha Job sanoo.

Onko Itämeri myös keskeinen prioriteetti Britannialle?

– Sekä High North että Itämeri ovat meille keskeisiä. GIUK-aukko, eli Grönlannin, Islannin ja Britannian välinen merialue, on erityisen tärkeä. Venäjän laivasto voi purjehtia ulos joko High Northin kautta tai Itämeren kautta, joten näemme nämä kahtena toisiinsa kytkeytyvänä alueena, joilla meidän on kyettävä toimimaan yhdessä lähimpien liittolaisttemme kanssa, Samantha Job sanoo.

Kevään aikana Itämeren alue on ollut paljon keskusteluissa, erityisesti Venäjän varjolaivastoon liittyen. Ruotsin rannikkovartiosto (Kustbevakningen) on aiemmin noussut aluksille, joiden epäillään kuuluvan varjolaivastoon. Samantha Job kuvaa tiivistä yhteistyötä alueen maiden välillä tässä asiassa.

– Olemme hyvin tietoisia siitä, että yksi tapa katkaista Venäjän sodan rahoitus on toimia varjolaivastoa vastaan. Britannia on muun muassa asettanut pakotteita useille aluksille, viimeisimpien lukujen mukaan 544 alukselle, ja näemme selkeitä taloudellisia seurauksia tästä, hän sanoo ja jatkaa:

– Käymme tiivistä vuoropuhelua Ruotsin rannikkovartioston kanssa heidän kokemuksistaan näistä tapahtumista. Vuoropuhelu koskee sekä oikeudellista perustaa, toimenpiteiden käytännön toimivuutta että sitä, mitä voimme oppia toisiltamme.

Lokakuussa 2023 Ruotsi ja Britannia allekirjoittivat strategisen kumppanuuden. Sopimuksella osapuolet halusivat jatkaa turvallisuus- ja puolustusyhteistyön vahvistamista, muun muassa terrorismin torjunnan ja puolustusmateriaalin viennin osalta. Kumppanuutta on sen jälkeen syvennetty lisäsopimuksilla tietyillä aloilla, kuten tutkimusta ja innovaatiota koskevalla yhteisymmärryspöytäkirjalla sekä tiiviillä yhteistyöllä energia- ja siviiliydinvoima-asioissa.

– Se, mikä todella vaikuttaa minuun, on se, että kumppanuus kehittyy edelleen. Se ei ole vain diplomaattinen asiakirja, joka laadittiin pääministereitä varten ja laitettiin sitten hyllylle. Päinvastoin meillä on aktiivinen prosessi, jossa seuraamme mitä meidän pitää tehdä yhdessä, onko se toteutettu ja mitkä ovat seuraavat askeleet, hän sanoo.

Kumppanuuksista puheen ollen, pöydällä on fregattitarjous. Mitä viimeisintä olet kuullut?

– Toivoin, että sinä kertoisit sen minulle, Samantha Job sanoo ja nauraa.

– Olemme erittäin ylpeitä yhteisestä tarjouksestamme. Se rakentuu pitkälle brittiläisen ja ruotsalaisen puolustusalan yhteistyön perinteelle, ja suunnittelutyö on luonteva jatko tälle yhteistyölle.

Hän kuvailee suunnittelua ja sitä, miten fregatti on tarkoitettu soveltumaan alueen olosuhteisiin: se on suunniteltu liikkumaan ketterästi Itämeren vesillä ja ilmastossa, jäiden ja ahtaiden väylien keskellä.

– Ruotsalainen meriupseeri tuntisi olonsa tutuksi aluksella. Jos joku astuisi tälle alukselle Visby-luokan korvettilta, hän ymmärtäisi nopeasti, miten kaikki toimii. Se on suurempi, mutta samalla luonteva kehitysaskel seuraavalle tasolle, Samantha sanoo.

Ruotsi on aiemmin ottanut vastaan merivoimien valtiovierailuja Espanjasta ja Ranskasta, kahdesta maasta, jotka ovat myös jättäneet tarjouksen fregattien myymisestä Ruotsille. Aiemmin tänä keväänä NDS vieraili ranskalaisella fregatti Amiral Ronarc'hilla, jolloin myös Ranskan suurlähettiläs Ruotsissa, Thierry Carlier, haastateltiin. NDS oli myös aluksella, kun ranskalainen lentotukialus Charles de Gaulle vieraili Malmössä (Etelä-Ruotsi) helmikuussa.

Haluaisitko nähdä vastaavan brittivierailun?

– Jos kysyt keneltä tahansa suurlähettilääältä, haluavatko he sotalaivavierailun, vastaus on aina kyllä. Mutta fregatteja koskeva päätös on viime kädessä Ruotsin hallituksen päätös, eikä se liity laivavierailuihin. Keskitymme Ruotsin tarpeiden täyttämiseen, erityisesti teollisuusyhteistyön kautta, Samantha Job sanoo.

Omasta näkökulmastasi, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, kun maittemme puolustusyritykset tekevät yhteistyötä?

– Kun puhun yritysten kanssa, yhteiset arvot ovat ratkaisevia. Olin äskettäin tapahtumassa Ruotsalais-Britannian kauppakamarin kanssa Lontoossa, jossa kerrottiin, että monet ruotsalaiset yritykset katuvat, etteivät ne etabloituneet Britanniaan aiemmin, Samantha Job sanoo.

– Sekä Britannia että Ruotsi panostavat voimakkaasti innovaatioon ja kasvuun. Puolustusala on tärkeä osa tätä, ja molemmissa maissa on kulttuuri, joka ajaa tutkimusta eteenpäin ja ylittää rajoja.

Lopuksi, mitä suurlähettilään toivelistalla on vuodelle 2026?

– Jos puhumme uudelleen kuuden kuukauden kuluttua, toivon, että voimme kertoa fregattiprojektin ottaneen askeleen eteenpäin. Haluaisin myös nähdä edistystä siviiliydinvoimayhteistyössä. Meille molemmat nämä kysymykset koskevat pitkäaikaisia sitoumuksia ja kumppanuuksia, joiden on tarkoitus kestää vuosikymmeniä, hän sanoo ja lisää lopuksi:

– Britannian suurlähettilääänä on tietenkin luontevaa, että näen Britannian tällaisena kumppanina Ruotsille. Mutta toivon myös, että voimme jatkaa yhteistyön syventämistä laajemmin, erityisesti Britannian ja EU:n välisten suhteiden tiivistämisen kautta.