Britannian suurlähetystön kulman takana, englantilaisen kirkon vieressä, sijaitsee Britannian residenssi. 1900-luvun alussa residenssi toimi myös maan suurlähetystönä Tukholmassa. Siksi pidettiin ehkä sopivana, että uusgoottilainen englantilainen kirkko, joka alun perin rakennettiin Norrmalmin kaupunginosaan Tukholmassa, purettiin ja siirrettiin Diplomatstadeniin. Sekä residenssi että kirkko ovat siitä lähtien pysyneet paikallaan, ja juuri täällä Britannian suurlähettiläs Samantha Job ottaa meidät vastaan.

Samantha Job astui Britannian suurlähettilään tehtävään elokuussa 2024. Sitä ennen hän työskenteli Lontoon ulkoministeriössä puolustuksen ja kansainvälisen turvallisuuden parissa, muun muassa NATOn, ydinasepelotteen ja vientikysymysten parissa.

– Siinä mielessä tuntui melko luontevalta siirtyä siitä suurlähettilääksi, Samantha Job sanoo, kun olemme asettuneet istumaan residenssin yhteen huoneeseen.

Tehtävään astuminen tapahtui juuri sen jälkeen, kun Ruotsi liittyi NATOon, mikä oli pitkä ja joiltain osin monimutkainen prosessi. Jäsenyys ei kuitenkaan ole tuonut suuria muutoksia Ruotsin ja Britannian välisiin suhteisiin, jotka hänen mukaansa ovat aina olleet vahvat.

– Meillä oli tiivis yhteistyö jo aiemmin, esimerkiksi Joint Expeditionary Force (JEF, Yhteinen Expeditiojoukko) kautta, ja tämä yhteistyö on jatkunut sen jälkeen, kun Ruotsi ja Suomi liittyivät NATOon. On tietenkin myönteistä, että voimme nyt käydä entistä tiiviimpää vuoropuhelua, harjoitella yhdessä ja lisätä tiedonvaihtoamme, Samantha Job sanoo.

Suurlähettiläs haluaa myös nostaa esiin laajemman näkökulman ja mainitsee Britannian vuoden 2025 strategisen puolustuskatsauksen. Sekä JEF että High North (Korkea Pohjoinen) mainitaan raportissa toistuvasti, mikä hänen mukaansa korostaa expeditiojoukkojen ja alueen merkitystä Euroopan ja Britannian turvallisuudelle. Etenkin kun maa äskettäin otti vastuun Joint Force Command (JFC) Norfolkista, johon Ruotsi, Norja ja Tanska siirrettiin joulukuussa 2025.

– On selvää, että tämä osa Eurooppaa on äärimmäisen tärkeä kansalliselle turvallisuudellemme. Olemme nyt ottaneet komennon Norfolkin esikunnasta, joka vastaa alueesta, ja suhtaudumme siihen suurella vakavuudella, Samantha Job sanoo.

Onko Itämeri myös keskeinen prioriteetti Britannialle?

– Sekä High North että Itämeri ovat meille keskeisiä. GIUK-aukko, Grönlannin, Islannin ja Britannian välinen merialue, on erityisen tärkeä. Venäjän laivasto voi purjehtia ulos joko Korkean Pohjoisen kautta tai Itämeren kautta, joten näemme nämä kahtena toisiinsa kytkeytyneenä alueena, joilla meidän on kyettävä toimimaan yhdessä lähimpien liittolaisttemme kanssa, Samantha Job sanoo.

Keväällä Itämeren alue on ollut paljon keskustelussa, ei vähiten Venäjän varjolaivastoon liittyen. Ruotsin rannikkovartiosto (Kustbevakningen) on aiemmin noussut aluksille, joiden epäillään kuuluvan varjolaivastoon. Samantha Job kuvaa tiivistä yhteistyötä alueen maiden välillä tässä asiassa.

– Olemme hyvin tietoisia siitä, että yksi tapa tukahduttaa Venäjän sodan rahoitus on toimia varjolaivastoa vastaan. Britannia on muun muassa asettanut pakotteita useille aluksille, viimeisimpien lukujen mukaan 544 alukselle, ja näemme selkeitä taloudellisia seurauksia tästä, hän sanoo ja jatkaa:

– Käymme tiivistä vuoropuhelua Ruotsin rannikkovartioston kanssa heidän kokemuksistaan näistä tapahtumista. Vuoropuhelu koskee sekä oikeudellista perustaa, toimenpiteiden käytännön toimivuutta että sitä, mitä voimme oppia toisiltamme.

Lokakuussa 2023 Ruotsi ja Britannia allekirjoittivat strategisen kumppanuuden. Sopimuksella osapuolet halusivat jatkaa yhteistyön vahvistamista turvallisuuden ja puolustuksen alalla, muun muassa terrorismin torjunnan ja puolustusmateriaalin viennin osalta. Kumppanuutta on sen jälkeen syvennetty lisäsopimuksilla tietyillä aloilla, kuten tutkimusta ja innovaatiota koskevalla yhteisymmärryspöytäkirjalla sekä tiiviillä yhteistyöllä energia- ja siviiliydinvoima-asioissa.

– Se, mikä todella vaikuttaa minuun, on se, että kumppanuus kehittyy edelleen. Se ei ole vain diplomaattinen asiakirja, joka laadittiin pääministereille ja laitettiin sitten hyllylle. Päinvastoin meillä on aktiivinen prosessi, jossa seuraamme, mitä meidän pitäisi tehdä yhdessä, onko se toteutunut ja mitkä ovat seuraavat askeleet, hän sanoo.

Kumppanuuksista puheen ollen, pöydällä on fregattitarjous. Mitä viimeisintä olet kuullut?

– Toivoin, että sinä kertoisit sen minulle, Samantha Job sanoo ja nauraa.

– Olemme erittäin ylpeitä yhteisestä tarjouksestamme. Se rakentuu pitkälle brittiläisen ja ruotsalaisen puolustusalan yhteistyön perinteelle, ja suunnittelutyö on luonteva jatko tälle yhteistyölle.

Hän kuvaa suunnittelua ja sitä, miten fregatti on tarkoitus sovittaa alueen olosuhteisiin: se on suunniteltu liikkumaan ketterästi Itämeren vesillä ja ilmastossa, jossa on sekä jäätä että ahtaita väyliä.

– Ruotsalainen merivoimaupseeri tuntisi olonsa tutuksi aluksella. Jos joku astuisi tälle alukselle Visby-korvetilta, hän ymmärtäisi nopeasti, miten kaikki toimii. Se on suurempi, mutta samalla luonteva kehitysaskel seuraavalle tasolle, Samantha Job sanoo.

Ruotsi on aiemmin ottanut vastaan merivoimien valtiovierailuja Espanjasta ja Ranskasta, kahdesta maasta, jotka ovat myös jättäneet tarjouksen fregattien myymisestä Ruotsille. Aiemmin tänä keväänä NDS vieraili ranskalaisella fregatti Amiral Ronarc'hilla, jolloin myös Ranskan suurlähettiläs Ruotsissa Thierry Carlier haastateltiin. NDS oli myös aluksella, kun ranskalainen lentotukialus Charles de Gaulle vieraili Malmössä (eteläinen Ruotsi) helmikuussa.

Haluaisitko nähdä vastaavan brittiläisen vierailun?

– Jos kysyt keneltä tahansa suurlähettilääältä, haluavatko he sotalaivavierailun, vastaus on aina kyllä. Mutta fregatteja koskeva päätös on viime kädessä Ruotsin hallituksen päätös, eikä se liity laivavierailuihin. Keskitymme vastaamaan Ruotsin tarpeisiin, ei vähiten teollisuusyhteistyön kautta, Samantha Job sanoo.

Näkökulmastasi, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, kun maidemme puolustusyritykset tekevät yhteistyötä?

– Kun puhun yritysten kanssa, yhteiset arvot ovat ratkaisevia. Olin äskettäin tapahtumassa Ruotsin kauppakamarin kanssa Lontoossa, jossa kerrottiin, että monet ruotsalaiset yritykset katuvat, etteivät ne etabloituneet Britanniaan aiemmin, Samantha Job sanoo.

– Sekä Britannia että Ruotsi panostavat voimakkaasti innovaatioon ja kasvuun. Puolustusala on tärkeä osa tätä, ja molemmissa maissa on kulttuuri, jossa tutkimusta viedään eteenpäin ja rajoja ylitetään.

Lopuksi, mitä suurlähettilään toivelistalla on vuodelle 2026?

– Jos puhumme uudelleen kuuden kuukauden kuluttua, toivon, että voimme kertoa fregattiprojektin ottaneen askeleen eteenpäin. Haluaisin myös nähdä edistystä siviiliydinvoimayhteistyössä. Meille molemmissa kysymyksissä on kyse pitkäaikaisista sitoumuksista ja kumppanuuksista, joiden on tarkoitus kestää vuosikymmeniä, hän sanoo ja lisää lopuksi:

– Britannian suurlähettiläänä on tietenkin luontevaa, että näen Britannian tällaisena kumppanina Ruotsille. Mutta toivon myös, että voimme jatkaa yhteistyön syventämistä laajemmin, ei vähiten Britannian ja EU:n välisten suhteiden tiivistämisen kautta.