Huhtikuussa 2026 järjestettiin Defence Expo Swedenin toinen tapahtuma. Magasin 9:ssä, Tukholman Frihamnenin alueella, kokoontuivat puolustussektorin avaintoimijat. Paikalla oli kaikkea startupeista ja suuryrityksistä viranomaisiin, kuten Ruotsin asevoimiin (Försvarsmakten) ja Ruotsin puolustusmateriaalihallintoon (FMV). Tiistaina NDS haastatteli edustajia sekä BAE Systems Boforsilta että Hägglundsilta keskustellakseen Ruotsin asevarustelusta ja siitä, miten suuret toimijat vastaavat nopean innovaation ja mukautumiskyvyn vaatimuksiin.
Stefan Löfström toimii markkinointijohtajana BAE Systems Boforsilla, ja tapaamme hänet yhtiön messuosastolla iltapäivällä.
– Mielestäni tämä on erittäin mielenkiintoinen tapahtumamuoto, jossa on tietysti vahva ruotsalainen painotus. Yksi eduista on se, että ehtii oikeasti pysähtyä ja tavata useita eri toimijoita. On myönteistä, että saamme mahdollisuuden tavoittaa laajemman yleisön, myös niitä, joita emme tapaa vastaavissa tapahtumissa, hän sanoo.
Löfström itse on toiminut puolustussektorilla yli 25 vuotta. Samalla hän kokee, että alan ilmapiiri on tänä vuonna erilainen kuin aiemmin.
– Ajattelen ennen kaikkea tahtia, innovaationopeutta ja sitä pontta, joka leimaa koko sektoria, poliittiselta tasolta ja viranomaisilta aina teollisuuteen asti. Se näkyy erityisesti yhteistyössä teknologiayritysten ja startupien kanssa, jotka painostavat alhaalta päin ja haastavat meidät suuret valmistajat ja OEM-toimijat (alkuperäislaitevalmistajat) nopeammiksi ja ketterämmiksi.
Koetko suurempaa painetta alhaalta päin tulevilta toimijoilta?
– Huomaamme, että pienemmät yhtiöt ja startupit tulevat usein esittämään kysymyksiä ja haluavat kokeilla uusia asioita. Otamme ideat vastaan ja kokeilemme, ja joskus käy ilmi, että ne toimivat erinomaisesti. Tämän tyyppisiä aloitteita tulee useilta tahoilta samanaikaisesti, ja pidän sitä erittäin myönteisenä.
Miten tämä ilmapiiri eroaa aiemmasta?
– Kyse on kehityksestä, joka on kasvanut esiin viime aikoina. Olemme tietysti ottaneet käyttöön uutta teknologiaa aiemminkin, mutta silloin se tapahtui perinteisempien kehitysprosessiemme puitteissa ja aivan eri tahdissa. Nykyään aika on ratkaiseva tekijä, hän sanoo.
Samalla Löfström nostaa esiin turvallisuusnäkökulman näissä prosesseissa. Korkean innovaatiotahdin vallitessa tuotteiden käyttäjäturvallisuudelle asetetaan myös suuria vaatimuksia aikataulusta riippumatta. Hän kuvailee yhdistelmää haasteeksi, mutta silti jännittäväksi sellaiseksi.
Ehkä kyseessä ei tarvitse olla vastakkainasettelu?
– Ei, sen ei tarvitse olla sitä. On kyettävä testaamaan, uskallettava kokeilla ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa kontrolloiduissa olosuhteissa. Samalla luonnollisesti on luotava turvallisuusprosessit ja oikeat järjestelyt ennen kuin järjestelmät toimitetaan kenttäkelpoisina asevoimille. Mutta uskon, että tämä tasapaino on saavutettavissa.
Tammikuussa aiemmin tänä vuonna Bofors esitteli ALMA-konseptin (Affordable Loitering Modular Ammunition). Konsepti toteutetaan yhteistyössä useiden muiden startup- ja teknologiayritysten kanssa, ja Löfströmin mukaan Bofors harkitsee myös tekoälypohjaisten päätöksentekotukien tuomista Tridon-ilmatorjuntajärjestelmään.
Startupien voi olla vaikea tavoittaa asiakkaita. Näettekö te suurempana yhtiönä vastuunanne toimia siltana tässä?
– Ehdottomasti, koemme siitä vastuuta. Toisaalta meillä on tietysti myös jonkinlainen rajallinen kapasiteetti, eli kuinka montaa tai minkä tyyppisiä startupeja voimme ottaa mukaan.
Dan Lindell on työskennellyt BAE Systems Hägglundsilla vuodesta 2004 ja astui äskettäin järjestelmä- ja innovaatiojohtajan rooliin. Hän on samaa mieltä siitä, että innovaationopeus asettaa yrityksille yhä suurempia vaatimuksia ja että nopea kehitys oli jossain määrin ennalta-arvaamatonta.
– Voin olla täysin rehellinen ja sanoa, että se yllätti meidät osittain, kun näimme, missä tahdissa kaikki on kasvanut ja kuinka moni uusi yritys on hakeutunut alalle. Olimme luultavasti hieman jäljessä hetken aikaa, mutta nyt teemme joukon aktiivisia toimenpiteitä ollaksemme nopeampia ja parempia sulauttamaan startupeja ja pienempiä yhtiöitä organisaatioon, Dan Lindell sanoo.
Miten haluatte työskennellä innovaation parissa?
– Olemme nyt osoittaneet erityisiä resursseja, muun muassa innovaatiojohtajan, joka kartoittaa kiihdyttämöjä, yliopistoja ja pienempiä yhtiöitä eri puolilla Ruotsia. Ajatuksena on saada selkeämpi kuva koko innovaatiokentästä, Lindell sanoo ja jatkaa:
– Kehityskäyrä on ollut paljon jyrkempi kuin mitä pystyimme ennakoimaan, mutta se on tietysti myönteistä. Kielteistä on, jos meidät koetaan hitaiksi päätöksenteossa, mutta sen eteen teemme töitä päivittäin.
Hän mainitsee, että Hägglunds on muun muassa kutsunut mukaan yrityksiä Nato DIANA -ohjelmasta (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic, Naton innovaatiokiihdyttämö Pohjois-Atlantille), aloite joka on tarjonnut jatkuvia mahdollisuuksia. Toinen näkökohta on, että ekosysteemin suuret toimijat voivat välittää yhteyksiä startupien ja yritysten välillä.
Kollegasi ovat sitä mieltä, että tulevaisuuden suunnittelu on haaste. Oletko samaa mieltä?
– He ovat täysin oikeassa. Perinteisesti tehdään suunnitelmia viiden tai kenties kymmenen vuoden aikajänteellä, visioineen ja strategioineen. Mutta viime vuosina todellisuus on juossut suunnitelmien ohi. Joka vuosi kysyntä on kasvanut odotettua enemmän, ja sitten vielä enemmän.
– Se luo haasteita koko järjestelmässä. Ensiksi kyse on ihmisistä, meillä on liian vähän työntekijöitä ja liian vähän johtajia. Teknisellä puolella tarvitaan lisää järjestelmäinsinöörejä ja suunnittelijoita. Sitten tulevat hankinta ja tuotanto, ja siellä kohtaamme saman asian alihankkijoiden kanssa, joiden on myös laajennettava kapasiteettiaan, Lindell sanoo.
Samaan aikaan vastaavia muutoksia tapahtuu suurissa osissa Eurooppaa, kun mannerta varustetaan uudelleen. Kokonaisen mantereen tuotantomaiseman uudelleenjärjestäminen on siis monimutkainen prosessi. Lindellin mukaan tähän liittyy paljon haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia.
– Kohtaamme haasteita joka vaiheessa, näin se on. Samalla olemme hyvällä tiellä. Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua tähän hetkeen katsotaan taaksepäin ja ajatellaan: onnistuimmeko me todella tässä?
– Tämä on uskomattoman jännittävä matka, jolla saa olla mukana, mutta se vaatii valtavaa keskittymistä, kovaa työtä ja melkoista kärsivällisyyttä. Tämä ei tapahdu yhdessä yössä, hän sanoo.
Ovatko byrokraattiset prosessit este?
– Jos haluamme nopeuttaa innovaatiosyklejä, meidän on myös löydettävä uusia tapoja hankintoihin. Aloitteet, jotka kokoavat puolustusteollisuuden, viranomaiset ja akatemian yhteen, ovat siinä erittäin kiinnostavia. Jos katsotaan viisi vuotta taaksepäin, asiakkaan eli FMV:n ja asevoimien, teollisuuden ja akatemian välillä oli lähes koskemattomuuden pelkoa. Se on nyt murtumassa, Dan sanoo ja laajentaa:
– Selvin esimerkki on äskettäin perustettu Sodankäynnin instituutti (Institutet För Krigföring, IFK) Ruotsin puolustuskorkeakoulussa (Försvarshögskolan). Aloite, jossa puolustusteollisuus, akatemia, viranomaiset ja asevoimat pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja sotilaallisiin ongelmiin, hän sanoo.
Oletko samaa mieltä siitä, että näemme laajemman trendin ruohonjuuritason aloitteista, jotka painostavat alhaalta päin?
– Kyllä, se on ehdottomasti trendi. Haasteemme on tulla paremmiksi saamaan innovaatiot nopeammin tuotantoon. Tuotanto on ala, jossa startupit harvoin ovat yhtä hyviä, kun taas se on meidän vahvuutemme. Samalla he ovat usein meitä parempia itse innovaatio-osuudessa, hän sanoo ja jatkaa:
– Suuret yritykset työskentelevät perinteisesti asiakkaan selkeiden suorituskykyvaatimusten pohjalta, jolloin päädytään helposti pidempiin kehityssykleihin. Usein kyse on viidestä vuodesta ennen kuin jokin on valmis. Nyt haluamme pikemminkin päästä yhteen tai puoleentoista vuoteen.
Lopuksi, mitä haluaisit nähdä enemmän jatkossa?
– Jotta onnistumme kaikessa mistä olemme puhuneet, tarvitaan suuria muutoksia prosesseissa ja siinä, miten ekosysteemi toimii. Mutta näemme, että monet suuret yritykset ajattelevat samaan suuntaan, ja silloin asiat alkavat tapahtua. Vauhtiin pääseminen vie hieman aikaa, mutta kun se kerran tapahtuu, meistä tulee pysäyttämättömiä, Lindell sanoo.

