Sopimuksen mukaan, joka esiteltiin tänä aamuna, jopa 300 miljardia kruunua voidaan lainarahoittaa vuosina 2026–2034. Tästä enintään 50 miljardia kruunua saa käyttää siviilipuolustuksen investointeihin, kuten varastointiin ja infrastruktuuriin. Tuki Ukrainalle ei kuulu tämän katon piiriin.
– Tämä sopimus raivaa tietä historialliselle puolustuksen vahvistamiselle, joka tekee Ruotsista ja Natosta turvallisempia. Nyt kaikkien osapuolten, hallituksen, puolustusviranomaisten ja kokonaispuolustuksen toimijoiden, on tehtävä parhaansa nopeuttaakseen vahvistamista tulevina vuosina, sanoo puolustusministeri Pål Jonson.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että lainarahoitus on väliaikainen ratkaisu. Julkisen sektorin on jälleen saavutettava taloudellinen tasapaino viimeistään vuonna 2035, ja velka-ankkuri pysyy edelleen 35 prosentissa BKT:sta.
Vahvistaminen kattaa muun muassa Puolustusvoimien joukkojen sotavalmiuden lisäämisen, investoinnit materiaaliin, ammuksiin, logistiikkaan ja korjaamokapasiteettiin sekä priorisoitujen kykyjen, kuten ilmatorjunnan ja pitkän kantaman torjunnan, vahvistamisen. Siviilipuolustuksen osalta korostetaan tarvetta turvata yhteiskunnan kannalta kriittinen infrastruktuuri ja valmiusvarastot.
Tutkimukseen ja innovaatioihin tehtävät panostukset nähdään myös prioriteetteina, muun muassa nopean teknologiakehityksen mahdollistamiseksi ja Ruotsin päätäntävallan vahvistamiseksi strategisilla alueilla.
Uuden puolustuspoliittisen prosessin odotetaan alkavan syksyllä. Silloin hallituksen on määrä jatkaa keskusteluja eduskunnan puolueiden kanssa tulevien päätösten ankkuroimiseksi.