Hallitus on päättänyt uudesta kansallisesta turvallisuusstrategiasta Ruotsille, joka on voimassa vuoteen 2030 asti. Strategian esittelivät eilen puolustusministeri Pål Jonson (M), pääministeri Ulf Kristersson (M) ja kansallinen turvallisuusneuvonantaja Henrik Landerholm lehdistötilaisuudessa. Strategia määrittelee hallituksen aikomukset ja prioriteetit, jotka tähtäävät Ruotsin kyvyn vahvistamiseen kohdata sekä tunnettuja että ennakoimattomia uhkia.

"Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa jokaisen ruotsalaisen hallituksen on tehtävä sama priorisointi kuin me teemme nyt. Sillä ajat ovat muuttuneet siitä, kun edellinen kansallinen turvallisuusstrategia esiteltiin vuonna 2017. Ei vain Ruotsissa, vaan myös Euroopassa ja maailmassa", kirjoittaa pääministeri esipuheessa (s. 3) ja jatkaa

"On kaksi ilmeistä uhkaa, jotka muovaavat valintojamme Ruotsin turvallisuuden ja vapauden suhteen. Toinen on sota. Toinen on rikollisuus."

Hallitus kirjoittaa (s. 23), että he perustavat toimintansa viiteen ohjaavaan periaatteeseen:

Kiireellisyys ja pragmatismi: Turvallisuustilanne tekee kiireelliseksi kyvyn parantamisen monilla alueilla.

Toimintakyky ja päättäväisyys: Monissa tilanteissa, erityisesti poikkeuksellisissa tapahtumissa, päättämättömyys ja toimintakyvyn puute voivat johtaa vakavampiin seurauksiin kuin vähemmän sopivat keinojen valinnat.

Vahvuus ja mukautumiskyky: Yhteiskunnan kohtaamia rasituksia ei voida tarkasti ennustaa, mutta kokemus osoittaa, että niitä tulee tapahtumaan.

Koko yhteiskunnan osallistuminen: Monet uhkat ja riskit vaikuttavat useisiin yhteiskunnan sektoreihin ja ylittävät sekä maantieteelliset että toiminnalliset rajat.

Kansainvälinen yhteistyö: Ruotsin turvallisuuspolitiikka perustuu siihen, että uhkia turvallisuudellemme kohdataan mahdollisimman pitkälle yhteistyössä muiden maiden ja organisaatioiden kanssa.

Strategiassa hallitus määrittelee kansallisen turvallisuuden kannalta elintärkeitä ja strategisia intressejä. Elintärkeät intressit ovat niitä, jotka ovat suurimpien uhrausten arvoisia. Strategiset intressit ovat niitä, joihin olemme valmiita kohdentamaan huomattavia resursseja turvataksemme ne, hallitus kirjoittaa.

Sivulla 11 todetaan, että Ruotsin elintärkeät kansalliset turvallisuusintressit ovat suojella maan turvallisuutta, demokratiaa, vapautta, itsenäisyyttä, suvereniteettia ja toimintavapautta; suojella väestön elämää ja terveyttä; puolustaa maata ja liittolaisia aseellisilta hyökkäyksiltä ja ylläpitää alueellista koskemattomuutta; varmistaa huoltovarmuus ja yhteiskunnan toiminnot sekä säilyttää demokratia, oikeusvarmuus ja ihmisoikeudet.

Lisäksi todetaan, että työ kansallisen turvallisuuden parissa ohjaa hallitusta myös rajatummissa, strategisissa intresseissä. Nämä ryhmitellään strategian kolmen painopistealueen mukaan, joista kirjoitetaan perusteellisesti sivulta 25 alkaen:

Ensimmäinen alue, turvallinen Ruotsi, kattaa sen, mitä perinteisesti on pidetty ulkoisena turvallisuutena.

Toinen alue, turvallinen, avoin ja yhtenäinen Ruotsi, sisältää sellaisia asioita, jotka usein kootaan sisäisen turvallisuuden otsikon alle, mutta menee tämän yli ja sisältää myös pitkän aikavälin toimenpiteitä ruotsalaisen yhteiskunnan yhtenäisyyden vahvistamiseksi.

Kolmas alue, vastustuskykyinen ja kilpailukykyinen Ruotsi, sisältää toimenpiteitä yhteiskunnan vastustuskyvyn vahvistamiseksi, mutta myös taloudellisen turvallisuuden ja pitkän aikavälin toimenpiteet hyvinvointimme suojaamiseksi, koska se muodostaa kansallisen turvallisuuden aineellisen perustan.

– On vielä paljon työtä tehtävänä ennen kuin Ruotsin kansallinen turvallisuusstrategia muuttuu konkreettiseksi toiminnaksi. Ja se on luonnollista. Strategia koskee useita eri politiikan aloja ja ministeriöitä. Joissakin kysymyksissä on laaja yksimielisyys valtiopäivillä, kuten Puolustusvaliokunnan työ on osoittanut, mutta muissa kysymyksissä on kaukana kitkattomuudesta, sanoo SOFF:n pääsihteeri Rober Limmergård kirjoituksessaan LinkedInissä.