Suuria kielimalleja voidaan käyttää tukena sotilaallisessa taktisessa suunnittelussa, mutta tekniikalla on edelleen useita rajoituksia. Tämän osoittavat tutkimukset Ruotsin puolustustutkimuslaitokselta (FOI, Totalförsvarets forskningsinstitut), jotka on toteutettu yhteistyössä ruotsalaisten upseerien kanssa.

Ruotsin asevoimien (Försvarsmakten) toimeksiannosta FOI on kehittänyt sotilaalliseen käyttöön räätälöidyn kielimallin. Työkalu on suunniteltu toimimaan aikapaineen alla tapahtuvan suunnittelun menetelmän (PUT, Planering under tidspress) mukaisesti, jota käytetään sotilaallisissa suunnitteluprosesseissa.

Tutkijoiden aineisto perustuu kyselyihin, havaintoihin ja fokusryhmähaastatteluihin, ja mallia testattiin kahdessa tutkimuksessa, joihin osallistui yhteensä 71 henkilöä. Ensimmäinen toteutettiin aliupseerikoulutuksessa Halmstadissa (Etelä-Ruotsi), kun taas toinen järjestettiin Taktisk kurs Armé -kurssilla Maasotalinjastossa (Markstridsskolan) Skövdessä (Keski-Ruotsi).

Tulokset osoittavat, että monilla upseereilla oli korkeat odotukset tekoälytyökalua kohtaan, ja tutkijoiden mukaan osa niistä täyttyi. Työkalu osoittautui erityisen hyödylliseksi suurten tekstimäärien nopeassa haussa ja tiivistämisessä – esimerkiksi käskyjen, käsikirjojen ja ohjesääntöjen osalta. Useat osallistujat kokivat myös, että malli saattoi toimia ideoiden peilauspintana.

Samalla osallistujat nostivat esiin useita puutteita. Esimerkiksi tehokkaiden ohjeiden muotoileminen koettiin vaikeaksi, ja monet katsoivat, että mallin vastausten oikeellisuuden tarkistamiseen kului liikaa aikaa. Toinen rajoitus koskee maantieteellisen tiedon käsittelyä. Työkalu ei kyennyt analysoimaan karttoja eikä tulkitsemaan kuvia, mikä tutkijoiden mukaan heikentää sen hyödyllisyyttä sotilaallisissa analyyseissä.

– Useat katsoivat, että tekoälytyökalu oli puutteellinen tukena karttatyöskentelyssä, mikä luonnollisesti rajoittaa kykyä toteuttaa maantieteelliseen tietoon liittyviä analyysejä. Tulevien tekoälytyökalujen on siksi oltava integroituna digitalisoituun johtamistukijärjestelmään, jolla on pääsy taistelukentän sensorien datavirtoihin, sanoo Zackarias Alenljung, tutkimusinsinööri FOI:ssa.

FOI arvioi kuitenkin, että kielimalleja voidaan jo tänä päivänä käyttää tukena taktisessa suunnittelussa, erityisesti ylemmillä johtamistasoilla, joissa tietomäärä on suuri. Samalla tutkijat korostavat, että tekniikka vaatii jatkokehitystä, koulutusta ja huolellista inhimillistä valvontaa.

He nostavat esiin myös turvallisuuskysymyksiä. Tutkimuksessa käytettiin kaupallisia kielimalleja, mikä aiheuttaa salassapitoon ja tietoturvaan liittyviä riskejä. Tutkijat korostavat siksi, että tekoälytyökaluja tulisi pitää suunnittelutyön täydentävänä apuvälineenä, ei korvaajana inhimilliselle päätöksenteolle.