Suomen puolustusvoimien tutkimuslaitos on saattanut päätökseen FIN FOE 2040 -tutkimuksen, jossa tarkastellaan maan tulevaa toimintaympäristöä ja sen vaikutuksia kansalliseen puolustukseen. Tutkimuksen on tarkoitus tukea pitkän aikavälin puolustussuunnittelua ja varautumista.

Tutkimuksessa tunnistetaan viisi yleistä muutosvoimaa, joiden odotetaan vaikuttavan Suomen tulevaan toimintaympäristöön. Näitä ovat suurvaltakilpailu, esiin nousevat turvallisuusuhkat, Suomen liittoutumat ja kumppanuudet, sodankäynnin ja sotilaallisten suorituskykyjen kehitys sekä yhteiskunnan ja kokonaisturvallisuuden ja -puolustuksen järjestelmän muutokset.

Muutosvoimia on analysoitu useiden mahdollisten ilmenemismuotojen ja kehityskulkujen kautta. Näiden pohjalta tutkijat ovat laatineet kaksi pääskenaariota: "Epävarmuus jatkuu" ja "Sota Euroopassa". Tutkimus sisältää myös neljä niin sanottua "Entä jos" -skenaariota, joiden sanotaan laajentavan kuvaa mahdollisista tulevista tapahtumakuluista.

Pääskenaarioissa toistuu tutkimuksen mukaan viisi tunnuspiirrettä: epävarmuus, nopeasti muuttuva ja epävakaa turvallisuusympäristö, monikerroksinen sotilaallinen puolustus, valikoivat kumppanuudet sekä puolustus, joka on olennainen osa yhteiskuntaa.

Tutkimuksen mukaan ulkoiset toimijat ja yhä nopeutuva geopoliittinen kehitys vaikuttavat vahvasti Suomen toimintaympäristöön myös jatkossa. Tutkijoiden mukaan Suomen tulisi tämän vuoksi välttää lyhytnäköisiä ja reaktiivisia toimenpiteitä sekä riskiä pitää puolustusjärjestelmää pysyvässä ylikuormitustilassa.

Tutkijat katsovat myös, että tiettyjä sotilaallisen puolustuksen perinteisiä oletuksia ja periaatteita on syytä arvioida uudelleen. Useat puolustusjärjestelmän osa-alueet perustuvat edelleen selkeään jakoon sodan ja rauhan välillä, muun muassa lainsäädännössä, viranomaisvastuissa, organisaatiossa, resursseissa ja toimintakulttuurissa.

Tämä jako muuttuu tutkimuksen mukaan yhä ongelmallisemmaksi, kun Suomi kohtaa vastustajia, jotka eivät tee samanlaista selkeää eroa sodan ja rauhan välillä.

Suomen pitkäaikainen sitkeyden ja selviytymiskyvyn perinne kuvataan samalla edelleen vahvuutena. Tutkimus kuitenkin varoittaa liian kirjaimellisista tai kyynisistä tulkinnoista selviytymisajattelusta, sillä ne voivat riskeerata muuttua itseään toteuttaviksi.

Naton jäsenenä Suomella on tutkimuksen mukaan paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja vahvistaa maan turvallisuutta yhdessä liittolaisten ja kumppaneiden kanssa.