Puolustusvaliokunta on nyt julkaissut loppuraporttinsa Vahvistettu puolustuskyky - Ruotsi liittolaisena. Puolustuspäätös kattaa viisi vuotta, ja puolustusmenot on tarkoitus nostaa vastaamaan 2,6 prosenttia BKT:sta Naton laskentamallin mukaisesti.

Reaktiot loppuraporttiin ovat olleet moninaisia.

Carl-Oskar Bohlin (M), siviilipuolustusministeri, toteaa, että siviilipuolustuksen määrärahat vastaavat "suurinta kunnianhimon nousua siviilipuolustuksen osalta sitten Neuvostoliiton hajoamisen". Hän esittää myös "suuren kiitoksen koko puolustusvaliokunnalle siitä aineistosta, jonka he ovat nyt toimittaneet tulevaa puolustuspäätöstä varten".

Pål Jonson (M), puolustusministeri, toivottaa tervetulleeksi valiokunnan ehdotuksen nostaa osuus 2,6 prosenttiin BKT:sta (Naton laskentamallin mukaisesti). Raportti tulee olemaan keskeinen osa hallituksen jatkotyötä puolustuspäätöksen 2025-2030 valmistelussa, mutta hän lisää, että hallitus on valmis tekemään muutoksia, jos turvallisuustilanne sitä vaatii ja kun Naton kykyvaatimukset asetetaan ensi vuonna.

Ammanda Wollstad, Svensk Tidskriftin päätoimittaja ja Atlanttikomitean varapuheenjohtaja, on pettynyt ilmoitukseen: "Ei tarpeeksi paljon, ei tarpeeksi nopeasti, ennen kaikkea ei tarpeeksi ratkaisemaan aiempien puolustuspäätösten jättämät velat - vuosikymmenien ajalta."

Oscar Jonsson, FHS:n tutkija, pitää muun muassa loppuraportin yleistä laatua erittäin hyvänä, korostaa raportin olevan täynnä selkokieltä sekä kunnianhimon nousua. Hän on kuitenkin huolissaan "mahdollisesta kuilusta retoriikan ja käytännön välillä", jossa suuret ja kalliit järjestelmät, jotka on tilattava, "syövät budjetin niin, että kaikki yhdessä pitävä liima ei ole riittävää".

Johan Wiktorin, Kuninkaallisen sotatieteiden akatemian jäsen ja INTIL Groupin toimitusjohtaja, kirjoittaa, että loppuraportti "oli hieman parempi kuin odotettu, mutta ei lainkaan riittävä suhteessa tilanteeseen." Hän korostaa edelleen, että positiivinen näkökohta on se, että "puolueet ovat yksimielisiä raportin päälinjoista ja että panostetaan siviilipuolustukseen."

Everstiluutnantti Björn Nolén, K 4:ssä toimiva ja sotilasbloggaaja nimimerkillä Jägarchefen, kirjoittaa, että osio, joka käsittelee jääkärien ja pohjoismaisten jääkäripataljoonien kehittämistä [...] kansallisiin erikoisoperaatioihin sekä joissakin tapauksissa Naton erikoisoperaatioiden tukemiseen on "todella hyvä!".

Patrik Oksanen, vanhempi tutkija ajatushautomossa Frivärld, kirjoittaa lyhyesti, että "[a] kutsua sitä suurpanostukseksi on illuusio", kommentoidessaan Torbjörn Nilssonin, Svenska Dagbladetin toimittajan, toteamusta, että tämän päivän ilmoitusta ei voi verrata "suurpanostukseksi" aiempien vuosikymmenten budjetteihin.

Henrik Paulsson, FHS:n tutkija, pitää positiivisena sitä, kuinka paljon raportti omistaa puolustusinnovaatiolle, mikä hänen mukaansa on ollut poissa aiemmista raporteista.

Turvallisuus- ja puolustusyritykset toivottavat tervetulleeksi "että valiokunta selvästi toteaa yritysten merkityksen kyvyn rakentamisessa." He kirjoittavat edelleen, että "puolustusvaliokunta painottaa teknistä osaamista ja sen kasvavaa merkitystä operatiiviselle kyvylle. Mutta valiokunta jättää huomiotta sen suuren turvallisuuspoliittisen merkityksen ja juuttuu muihin kykyvaatimuksiin ja tekniikan kehitykseen vuoteen 2030 asti."