Norjan johtama kansainvälinen harjoitus Cold Response on päättynyt. Harjoitus toteutettiin 9.–22. maaliskuuta ja siihen osallistui yli 30 000 sotilasta 14 liittolaismaasta. Tämän ilmoittavat Norjan, Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat omissa tiedotteissaan.

Harjoituksen aikana toteutettiin maasto- ja ilmahartioita Norjan ja Suomen pohjoisosissa, kun taas meriharjoituksia suoritettiin Norjan vesillä. Norjan puolustusvoimien mukaan harjoitus kattoi alueet maa, meri, ilmatila, erikoisjoukot, kyber ja avaruus. Samalla korostetaan kehittämisen ja arvioinnin merkitystä, enemmän kuin tuloksia.

– Kysymys siitä, kuka "voittaa", on oikeastaan vähemmän relevantti. Olemme kuin (jalkapallojoukkue) Bodø/Glimt: keskitymme enemmän suoritukseen ja oppimiseen kuin tulokseen. Siellä me kehitämme itseämme. Harjoitus tulee arvioida huolellisesti, mutta kaikki viittaa siihen, että vaihto on ollut suurta niille, jotka ovat harjoitelleet, sanoo harjoituksen johtaja ja Forsvarets operatiivisen päämajan päällikkö, varamarsalkka Rune Andersen tiedotteessa.

Norjan puolustusvoimat korostaa lausunnossaan, että harjoitus toteutettiin aikana, jolloin turvallisuuspolitiikkaan liittyvä epävarmuus on lisääntynyt, ja eurooppalaiselle puolustuskyvylle on suurempia odotuksia.

– Harjoitus osoittaa vahvan liittouman, joka voi puolustaa Norjaa ja liittoumaa. Mutta maailmassa on kasvavaa epävarmuutta, joten näemme tarpeen vahvistaa puolustusvoimia, sanoo Rune Andersen.

Suomen puolustusvoimien tiedotteessa korostetaan, että suomalainen osa harjoituksesta voitiin toteuttaa ilman vakavia onnettomuuksia. Harjoitus toteutettiin Suomen Lapissa, joka vaativan talviympäristönsä vuoksi asetti korkeita vaatimuksia sekä turvallisuussuunnittelulle että toteutukselle.

– Niin laajassa harjoituksessa turvallisuus on suunnittelun, koulutuksen ja jatkuvan tilannekuvan ylläpidon tulos, kertoo puolustusvoimien palvelusturvallisuusupseeri, majuri Juha Hirsimäki tiedotteessa.

Suomen puolustusvoimat korostaa, että sää, maasto ja alusta aiheuttivat merkittäviä turvallisuusriskejä harjoituksen aikana. Osittain harjoitus pidettiin pehmeässä ja sammalmaisessa maastossa, mikä yllätti mekanisoidut joukot, jotka eivät olleet tottuneet arktiseen ympäristöön.

– Arktisella alueella on toimittava luonnon ehtojen mukaan, mutta ei sen armoilla. Sotilaiden on tiedettävä, miten pysyä lämpimänä ja kuivana sekä miten kuivata varusteet, sanoo kapteeni Ari Järveläinen, Jääkäriprikaatin työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö.

Ruotsin puolustusvoimat korostaa, että Ruotsi osallistui harjoitukseen ensimmäistä kertaa täysivaltaisena Naton jäsenenä. Ruotsin armeija toteutti harjoituksen taistelulentokoneiden, kuljetuskoneiden ja helikoptereiden tuella, pääasiassa Rovaniemen alueella Suomessa.

– Pelkästään se, että ruotsalaiset joukot ovat kuljettaneet tuhansia sotilaita ja ajoneuvoja Etelä-Ruotsista Pohjois-Suomeen, osoittaa, että voimme nopeasti mobilisoida ja yhdessä muiden Naton maiden kanssa pelotella vihollista idästä, sanoo prikaatikenraali Michael Carlén, Ensimmäisen armeijadivisioonan päällikkö tiedotteessa.

Carlén ja hänen henkilöstönsä johtivat neljättä mekanisoitua prikaatia, johon kuuluu joukkoja kahdeksasta ruotsalaisesta rykmentistä, yhdessä 32. tiedustelupataljoonan ja Yhdysvaltain merijalkaväen komppanian kanssa.

Yhteensä noin 6 000 sotilasta ja upseeria osallistui maassa Suomen Lapissa, mukaan lukien taistelupanssarivaunukomppania 19. mekanisoidusta prikaatista, suomalainen panssaripataljoona sekä vuoristojääkäreitä Ranskasta ja Italiasta. Ruotsin ilmavoimista osallistui yli 1 000 henkilöä, jotka suorittivat operaatioita kolmen pohjoisen maan ilmatilassa.

– Cold Response 26 on antanut joukoille selvästi lisää kykyä taistella tässä maastossa ja tässä ilmastossa, mutta myös antanut meille arvokkaita kokemuksia, jotka liittyvät FLF Suomeen, sanoo eversti Lennart Widerström, Ruotsin Cold Response 26 -harjoituksen johtaja.