Pentagonin käytäviltä Yhdysvaltain kongressin saleihin transatlanttisen turvallisuuden painopiste kulkee Washingtonin D.C.:n kautta. Yhdysvaltain pääkaupungissa virkakautensa aikana Suomen puolustusasiamies Juha Helle on saanut seurata läheltä, kuinka ainoan suurvallan prioriteetit ovat siirtyneet kohti läntistä pallonpuoliskoa ja arktista aluetta, mikä heijastaa laajempaa ja monimutkaisempaa strategista tilannekuvaa.

Yhdysvaltain prioriteetit eivät ole ainoat, jotka ovat muuttuneet. Myös pohjoismaisen puolustuksen luonne on muuttunut. Vuodesta 2024 lähtien kaikki viisi Pohjoismaata ovat olleet NATO:n jäseniä. Näiden kahden samanaikaisen ja merkittävän kehityskulun myötä Helle jättää taakseen tehtävän, joka on täysin erilainen kuin se, johon hän astui neljä vuotta sitten.

Monimutkaisempi strateginen painopiste

Washington tunnetaan globaalina keskuksena, jossa tehdään suuria päätöksiä, erityisesti puolustuksen alalla. Suomen Yhdysvaltain-puolustusasiamiehen Juha Helleen mukaan Yhdysvaltain strateginen tilannekuva on monipuolistunut viime vuosien aikana.

– Läntisestä pallonpuoliskosta on tullut Yhdysvaltain ulkopolitiikan "uusi" painopistealue. Ei pidä myöskään unohtaa, että Lähi-idän epävakaus muokkaa edelleen laajempaa kokonaiskuvaa, Helle toteaa, kun tapaamme hänet aurinkoisessa suurlähetystön toimistossa Massachusetts Avenuella.

Samalla alueet, jotka olivat aiemmin vähemmän esillä Washingtonin päivittäisessä keskustelussa, ovat hänen mukaansa saaneet huomattavasti enemmän huomiota kuin aiemmin. Hyvä esimerkki on Grönlannin tapaus, joka hallitsi maailman otsikoita vain muutama viikko sitten.

– Arktinen alue on nykyään säännöllinen aihe strategisella asialistalla. Näin ei ollut aiemmin.

Helle toteaa, että Venäjän perusteeton hyökkäys ja hyökkäysoperaatio Ukrainan suvereeniin valtioon on pysynyt jatkuvana ydinkysymyksenä hänen virkakautensa ajan.

Mahdollisuuksien etsiminen pohjoismaisessa puolustussektorissa

Sen sijaan, että Helle keskittyisi rajoitteisiin, hän näkee rohkaisevina ne mahdollisuudet, joita pohjoismaisella puolustussektorilla nyt on, kun kaikki viisi Pohjoismaata ovat NATO:n jäseniä.

– Olemme nyt kaikki yhden komentoportaan, Joint Force Command Norfolkin, alaisuudessa. Lisäksi kaikki Pohjoismaat, mukaan lukien Islanti, ovat pitkälti halukkaita ja sitoutuneita investoimaan puolustukseen. Voimme nyt myös kehittää kollektiivista puolustusta, mikä tarkoittaa, että Pohjoismaat eivät enää toimi yksin tai erillään toisistaan. Kaikki muu seuraa tästä tosiasiasta.

Eversti Helle näkee todellisen muutoksen.

– Kun aloitin puolustusasiamiehenä, kymmenen suomalaista sotilasta palveli eri tehtävissä Yhdysvalloissa. Nyt luku on lähes 50, eikä se sisällä edes F-35-ohjelmaa.

Pohjoismaiden rooli NATO:ssa

Tulevaisuuteen katsoen Helle näkee Pohjoismaiden muodostavan yhä yhtenäisemmän ryhmittymän liittouman sisällä.

– Kaiken NATO:ssa täytyy perustua 360 asteen ajatteluun. Pohjoismaat muodostavat kuitenkin hyvin luontevan alaryhmän, joka puolustaa NATO:n pohjoismaista kulmaa. Siksi uskon, että pohjoismainen yhteistyö vain laajenee ja syvenee tulevina vuosina, samalla kun sen merkitys Yhdysvaltain silmissä kasvaa.

Samaan aikaan transatlanttinen vastuunjako on kehittymässä.

– Eurooppalaisilla on ensisijainen vastuu Euroopan puolustamisesta, kun taas Yhdysvaltojen painopiste on muualla yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: Yhdysvaltain ydinsuoja kattaa edelleen Euroopan.

Epävarmuuden navigointi Washingtonissa

Pitkäaikaisesta jatkuvuudesta huolimatta Yhdysvaltain strategisiin prioriteetteihin liittyy edelleen jonkin verran epävarmuutta.

– Tällä hetkellä on hieman epäselvää, mihin Yhdysvaltain painopiste myöhemmin kohdistuu, Helle sanoo.

Hän kuitenkin viittaa keskeisiin signaaleihin, joita pohjoismaisten puolustusjohtajien tulisi aina seurata tarkasti, erityisesti tulevien Yhdysvaltain välivaalien yhteydessä.

– Molemmat puolueet ovat sitoutuneet investoimaan armeijaan ja uskovat rauhan saavuttamiseen vahvuuden kautta.

Suomalais-amerikkalaisen puolustusyhteistyön vahvistaminen

Suomelle ja Yhdysvalloille käytännön yhteistyö on suhteen kulmakivi. Helle korostaa luotettavuuden merkitystä suurissa suorituskykyohjelmissa.

– Aikatauluihin sitoutuminen on keskeistä, olipa kyse sitten F-35-ohjelmasta Yhdysvalloista Suomeen tai jäänmurtajaohjelmasta Suomesta Yhdysvaltoihin.

Tulevaisuuteen katsoen hän tunnistaa avaruuden alueeksi, jossa on merkittävää hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Suomella on lukuisia huippuluokan teollisuusyrityksiä, kuten ICEYE ja Kuva Space, muutamia mainitakseni. Niiden teknologia yhdistettynä amerikkalaiseen osaamiseen ja perinteisiin on hyvä yhdistelmä kansallisten avaruusvalmiuksiemme rakentamisessa. Lisäksi arktinen sijaintimme saattaa kiinnostaa Yhdysvaltoja myöhemmin.

Teollinen yhteistyö, vaikka se on vielä kehittymässä, saa tukea Suomen uudesta asemasta liittoumassa.

– Mahdollisuudet ovat sinänsä rajalliset, mutta liittyvät tietyssä määrin Suomen infrastruktuuriohjelmiin. Tärkein asia suomalaiselle teollisuudelle on se tosiasia, että Suomi on NATO-maa.

Haastattelun teki Henna Alanko, ohjelmakoordinaattori Miltton USA:ssa