Edistynyt puolustusteknologia ei tuota vaikutusta ennen kuin joku pystyy todella käyttämään sitä. Aleido rakentaa tekniikan taustalla olevat tukijärjestelmät, tiedon, koulutuksen ja huollon, jotka ratkaisevat, voidaanko järjestelmä muuttaa operatiiviseksi vaikuttavuudeksi. Ruotsin maajohtaja Gustav Tempelman katsoo, että tämä kyvykkyyden puolisko on kauan jäänyt taka-alalle, mutta että puolustusvoimat alkaa nyt ymmärtää sen olevan yhtä ratkaisevaa kuin itse tekniikka.

Aleido tekee teknisestä tiedosta ja datasta käyttökelpoista tuotteen koko elinkaaren ajan. Yhtiö on lähtökohtaisesti toimialariippumaton, mutta sillä on selkeä markkinarako: tukijärjestelmä. Puolustussektorilla tästä käytetään käsitettä ILS (Integrated Logistics Support, integroitu logistiikkatuki). Aleidolla on useita ruotsalaisia puolustusalan asiakkaita, ja yhtiö näkee tarpeen kasvavan.

Tempelmanin ajattelu lähtee yksinkertaisesta havainnosta: tekniikkaa, olipa se kuinka edistynyttä tahansa, käyttää ennemmin tai myöhemmin ihminen, jonka on saatava siitä aikaan vaikutus. Olipa kyse sitten vastatoimen laukaisemisesta droonia vastaan, johtamisjärjestelmän tiedon tulkitsemisesta tai CV90-rynnäkköajoneuvon korjaamisesta, jonkun on tiedettävä, mitä pitää tehdä.

– Pyrimme olemaan tukijärjestelmässä yhtä innovatiivisia kuin ydintekniikan kehittäjät ovat omassa tekniikassaan, sanoo Gustav Tempelman.

Tempelmanin mukaan tämä osa-alue on usein jäänyt varjoon. Järjestelmiä rakentavien yhtiöiden ydinliiketoimintaa on tuote- ja järjestelmäkehitys, sitä myydään, kun taas itse käyttö on nähty ostajan vastuuna. Tukijärjestelmää ei hänen mukaansa ole priorisoitu, sitä ei ole nähty arvoa luovana, ja sen innovaatioaste on ollut matala, kun taas muut toimialat, etenkin ajoneuvoteollisuus, ovat pitkällä edellä.

– Harva on tajunnut, millaisen vaikutuksen se todella luo, hän sanoo. Perinteisesti kyse on ollut valtavista kansioista, joita on lähetetty ulos ja joita on pitänyt seistä selaamassa.

Nyt tilanne on alkanut muuttua. Kun Tempelman puhuu suoraan puolustusvoimien kanssa, operatiivinen vaikuttavuus on korkein prioriteetti. Hän nostaa esiin kaksi kehitystä ajavaa voimaa. Toinen on se, että moni käyttäjistä on uusi ja tarvitsee enemmän koulutusta, aivan eri mittakaavassa kuin aiemmin. Toinen on suuri teknologinen murros: nopea digitalisaatio ja monet uudet digitaalisille alustoille rakennetut järjestelmät.

– Ne, jotka onnistuvat ampumaan alas hyökkäyslennokkeja, ovat niitä, jotka ovat harjoitelleet, hän sanoo viitaten Ukrainan kokemuksiin. Harjoittelu järjestelmien todellisessa käytössä muodostuu ratkaisevaksi.

Euroopan puolustusvoimat ovat avanneet ovea ja kuuntelevat enemmän, hän katsoo, mikä luo uusia mahdollisuuksia osoittaa se arvo, jonka muut toimialat loivat jo viisi, kymmenen vuotta sitten. Samalla järjestelmässä on sisäänrakennettu jännite. Monimutkaiset järjestelmät on hankittava säännellysti, selkein vaatimuksin, jotta niitä voidaan ylläpitää pitkään.

– Joskus päädytään noudattamaan säännöstöä sen sijaan, että luotaisiin mahdollisimman paljon käyttäjäystävällisyyttä, ja nämä kaksi voivat olla hieman ristiriidassa keskenään, sanoo Gustav Tempelman.

Yksi hänen keskeisistä väitteistään on, että innovaatiokyky rintamalla on kyvykkyys sinänsä. Kun järjestelmää päivitetään, koulutuksen, varaosien ja käyttöohjeiden on pysyttävä mukana. Nykyään tieto kulkee pitkälti vain yhteen suuntaan: toimittajalta hankintaviranomaiselle, sieltä puolustusvoimille, ja seuraavaan päivitykseen voi kulua jopa vuosi.

– Tässä päivitystahdin on oltava paljon nopeampi, ja silloin tekninen järjestelmä ja tukijärjestelmä on kytkettävä toisiinsa, hän sanoo.

Kaikki ei vaadi kehittynyttä teknologiaa. Kirjo on laaja: rakennusaineistoon perustuvista animaatioista kehittyneempiin tekoälyratkaisuihin saakka, mutta paljon arvoa voidaan luoda yksinkertaisinkin keinoin.

– Matalalla roikkuvia hedelmiä on olemassa, Tempelman sanoo. Ukrainassa he kuvaavat ja dubbaavat videoita ja lähettävät ne rintamalle. Se on tapa välittää, miten järjestelmää käytetään, ilman että se vaatii tekoälyä tai kehittyneitä pilviratkaisuja.

Havainnollistaakseen asiaa Aleido on rakentanut puolustusteollisuudelle ja viranomaisille suunnatun esittelyjärjestelmän, jonka tarkoitus on osoittaa, miten operatiivista vaikuttavuutta voidaan lisätä. Monet Ruotsin puolustusvoimien sotilaat, etenkin reservissä ja kotivartiostossa (Hemvärnet), palvelevat vain muutaman viikon vuodessa. Se aika on liian arvokasta käytettäväksi asioihin, jotka voidaan yhtä hyvin harjoitella kotona. Siksi he voivat kirjautua portaaliin ja valmistautua etukäteen. Portaalissa on kolme osaa: sertifikaatit ja valtuudet, valmistautumiseen tarkoitettu koulutus sekä käyttäjäystävällinen huoltotieto, joka toimii yhtä hyvin puhelimessa kuin verkossa. Komppanian päällikkö voi samalla nähdä, kuinka suuri osa on suorittanut tehtävänsä, ja kohdentaa muistutukset sinne, missä niitä tarvitaan.

– Kyse on siitä, että kenttäpäivistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti, ja siitä, että pystytään ottamaan haltuun yhä monimutkaisempaa tekniikkaa, hän sanoo.

Käyttäjäystävällisen pinnan takana on tietokanta, joka on jäsennelty tuotteen, kokoonpanon ja käyttöoikeuden mukaan ja joka tekee oikean tiedon saataville oikealle henkilölle. Aleidon rooli, Tempelman korostaa, ei ole tehdä päätöksiä vaan tarjota päätöksenteon pohja saataville. Ruotsin puolustusmateriaalihallinto (FMV) asettaa vaatimukset ja laskee varaosat ja varastot, käyttäjä omistaa elinkaaripäätökset, ja Aleido huolehtii siitä, että tieto on saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan.

Jatkossa Tempelman näkee kehityksen kulkevan kohti datavetoisempaa huoltoa. Verkkoon kytketyt anturit voivat syöttää takaisin dataa siitä, missä kunnossa järjestelmät ovat, mikä voi muuttua päätöksenteon tueksi tai jopa automaattisesti ehdottaa ja tilata varaosan. Lisättyä todellisuutta hyödyntävät lasit ja yksinkertaiset, opastavat sovellukset kuuluvat samaan kehityskulkuun.

– Niin kauan kuin siellä ulkona on ihminen, tarvitaan jotain, joka voi toimia tukena, hän sanoo. Mitä enemmän dataa, sitä paremmin näitä järjestelmiä voidaan rakentaa, mikä mahdollistaa sen, että alustat voivat olla ilmassa, maastossa tai merellä suuremman osan ajastaan.

Sinne on vielä matkaa. Unelmaskenaario, hän sanoo, on saada kaikki osapuolet saman pöydän ääreen: ne, jotka kehittävät tekniikkaa, ne, jotka vastaavat tukijärjestelmästä, tilaaja sekä niiden välissä toimiva viranomainen FMV.

– Emme ole vielä ihan siellä, mutta ovi on avautunut, sanoo Gustav Tempelman.