Puhuttu sana on voimassa.
Teidän majesteettinne, teidän kuninkaallinen korkeutenne, hyvät naiset ja herrat, sotilaat ja merimiehet.
Aion puhua Ruotsin roolista Natossa – mutta ensin muutama sana tilanteesta:
Eurooppa ja Ruotsi elävät uudessa ja vaarallisessa todellisuudessa. Kohtaamme suurimmat puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliittiset haasteet sitten toisen maailmansodan. Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan merkitsee dramaattista ja pitkäaikaista turvallisuustilanteen heikkenemistä sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti.
Ruotsin osalta sota johti poliittiseen paradigman muutokseen. Yhteinen turvallisuuspolitiikkamme tulee tästä lähtien olemaan realistisempaa. Naton jäsenyys ja Ruotsin puolustuksen merkittävä vahvistaminen ovat välitön seuraus tästä oivalluksesta. Uusi politiikka tulee olemaan selkeä puolustus Ruotsin kansallisille eduille.
Sota Ukrainassa tapahtuu kahdella rintamalla: Ukrainan puolustussota Venäjän aggressiota ja miehitystä vastaan. Ja Venäjän kulutussota Ukrainan puolustustahtoa ja erityisesti lännen yhtenäisyyttä vastaan. Kaikki viittaa siihen, että meidän on valmistauduttava pitkään sotaan. Venäjän strategiset tavoitteet pysyvät muuttumattomina, samoin kuin Ukrainan selvä taistelu vapaudestaan. Mutta Ukraina on se, jolla on oikeus puolellaan.
Venäjän sota Ukrainaa vastaan on johtanut siihen, että EU ja Nato ovat osoittaneet yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja solidaarisuutta, joka ei ollut itsestäänselvyys. Päivää ennen hyökkäystä – 23. helmikuuta – olin Talluddenissa Helsingissä ja keskustelin Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa. Vielä ei ollut sotaa, mutta näimme molemmat ilmeiset riskit. Ja että sota voisi johtaa jakautumiseen - Euroopassa ja Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Sota alkoi. Mutta on valtava osoitus voimasta, että länsimaiset demokratiat ovat tähän mennessä pysyneet yhdessä. Se on erityisesti vahvistus EU:n ulkopoliittisesta roolista. Kun EU todella koeteltiin, EU läpäisi kokeen.
Putinin sanotaan elävän uskossa, että aika on Venäjän puolella. Suurin panoksemme rauhaan on osoittaa teoilla, että aika on päinvastoin Ukrainan puolella. Ruotsin ja liittolaistemme on jatkettava laajaa taloudellista ja sotilaallista tukea Ukrainalle, jatkettava eurooppalaisen ja transatlanttisen yhtenäisyyden vaalimista ja jatkettava painostuksen lisäämistä Venäjää kohtaan.
Puhuin toissapäivänä jälleen presidentti Zelenskyin kanssa. Ruotsin pääministerinä, mutta tällä kertaa myös EU:n puheenjohtajamaana. Korostin, että meillä on paljon EU-agendallamme - mutta myös, että mikään muu tehtävä ei ole meille tärkeämpi kuin yhtenäisyyden ylläpitäminen, tuen lisääminen Ukrainalle ja painostuksen lisääminen Venäjää kohtaan. Vahvistin myös, että viimeisin ruotsalainen sotilaallinen tukipaketti – joka oli suurempi kuin kahdeksan edellistä yhteensä – saa pian seurakseen lisää ja voimakkaita tukipaketteja.
Nyt Ruotsin roolista Natossa.
Koko Naton vastuu on myös Ruotsin vastuulla. Meidän on oltava pitkäaikainen, lojaali ja sitoutunut jäsen. Kuten Norja ja Tanska aikoinaan, Ruotsi liittyy Natoon ilman muodollisia varaumia. Mutta emme näe – kuten eivät muutkaan Pohjoismaat – että olisi ajankohtaista rauhan aikana sijoittaa ydinaseita omalle alueellemme.
Lisäksi tuomme Natoon kuusi vahvuutta, jotka tulevat olemaan tärkeitä rakennuspalikoita jäsenyydessämme.
Ensimmäinen vahvuus on maantieteellinen. Ruotsin jäsenyyden myötä seuraa 1600 kilometriä pitkä ilmatila, joka ulottuu Arktikselta eteläiselle Itämerelle. Ruotsilla on Itämeren pisin rantaviiva ja tärkeitä satamia Pohjanmerellä. Ruotsi on linkki, joka yhdistää itäiset Nato-maat Atlanttiin. Pohjolasta tulee ensimmäistä kertaa 500 vuoteen sama puolustusgeografia, osa samaa puolustusliittoa ja saa strategisen syvyyden yhteisille taistelujoukoille.
Ruotsin ja Suomen jäsenyys Natossa vahvistaa liittoumaa ja lisää yhteistä turvallisuuttamme. Ruotsin merivoimien resurssit ja vahva asema ilmassa mahdollistavat sen, että voimme ottaa suuren vastuun koko Itämeren alueella.
Toinen vahvuus on Ruotsin puolustuskyky. Ruotsi on korkean teknologian maa ja meillä tulee olla korkean teknologian puolustus. Meillä on vahvat ilmavoimat, jotka perustuvat koeteltuun ja hyvin aseistettuun Gripen-järjestelmään. Meillä on erittäin kehittynyt sukellusvenelaivasto, hienostunut valvontakyky sekä merellä että sen yläpuolella. Meillä on kansainvälisesti tunnustettu ja teknisesti vahva tiedustelupalvelu – ja meillä on kansainvälisesti kokeneita erikoisjoukkoja. Armeija perustuu jälleen prikaateihin, jotka varustetaan ja koulutetaan taistelemaan yhdistetyillä aseilla.
Ruotsi vahvistaa nyt nopeasti puolustustaan. Puolustusmenomme saavuttavat viimeistään vuonna 2026 Naton standardin, joka on 2 prosenttia BKT:sta. Laatu ja saatavuus paranevat. Ilmatorjuntaa vahvistetaan Patriot-järjestelmällä. Puolustusvoimilla on pätevä vakituinen henkilöstö – sekä sotilas- että siviilihenkilöstö. Meillä on korkeatasoisia asevelvollisia, pätevä kotijoukko ja laaja kansan osallistuminen vapaaehtoisiin puolustusjärjestöihin.
Siviilipuolustuksen on kasvettava sotilaallisen puolustuksen tahdissa – sekä siviiliväestön suojelemiseksi että sotilaallisen puolustuksen tukemiseksi. Hallituksessani olen siksi ensimmäistä kertaa nimittänyt erityisen ministerin, jolla on juuri tämä vastuu. Ja olen pitkään henkilökohtaisesti ollut vahva laajennetun kokonaisturvallisuusvelvollisuuden kannattaja.
Kolmas vahvuus on taloutemme. Pohjoismainen talous on kooltaan verrattavissa Venäjän talouteen – mutta paljon kehittyneempi. Elinkeinomme on teknologisesti edistynyttä, ja meillä on monia globaaleja yrityksiä. Olemme integroituneet osaksi maailmankauppaa. Pohjoismainen alue sijoittuu kärkeen elinkeinovapauden, pääomanmuodostuksen, innovaatioiden ja kilpailukyvyn osalta. Teollinen perustamme on vahva. Ruotsilla on suuria yrityksiä, suurin satama ja suurimmat rahoitusmarkkinat Pohjois-Euroopassa. Tämä on vahvuus, joka liittyy suoraan puolustuskykyymme.
Neljäs vahvuus on Ruotsin puolustusteollisuus. Puolustusteknologian kehittämisen jatkaminen on välttämätöntä vahvemman kollektiivisen puolustuksen rakentamiseksi vapaalle maailmalle. Ruotsin puolustusteollisuus on olennainen osa sitoutumistamme Natoon. Uusiin uhkiin on vastattava uuden teknologian kehittämisellä ja soveltamisella. Naton jäsenyyden kautta elinkeinoelämässä ja erityisesti Ruotsin puolustusteollisuudessa kehitetyt tuotteet vahvistavat koko puolustusliittoa. Te, jotka työskentelette Saabissa ja muissa ruotsalaisissa puolustusyrityksissä, voitte olla ylpeitä siitä, mitä teette. Tämä on sanottava selvästi.
Samalla tavalla kuin Ruotsi on riippuvainen ulkomaailmasta, meidän osaamisemme, kapasiteettimme ja erityisesti vientimme ovat tärkeitä rakennuspalikoita arvoketjuissa, jotka mahdollistavat kumppaneidemme ja tulevien liittolaistemme sotilaallisen kyvyn kehittämisen. Meidän on edistettävä sitä, että sekä EU että Nato voivat yhdessä jatkaa puolustusteollisuuden rakentamista eturintamassa vastaamaan nykyisiin ja tuleviin uhkiin.
Viides vahvuus ovat arvomme. Ruotsia ja Pohjoismaita leimaavat vahvat vapaamieliset ja individualistiset arvot. Vapaus, oikeudenmukaisuus ja demokratia ovat osa DNA:tamme. Olemme valmiita puolustamaan näitä arvoja yhdessä Nato-liittolaisten kanssa.
Toinen vahva arvo on internationalismi ja sitoutuminen rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja globaaliin turvallisuuteen. Olemme osoittaneet tämän pitkään kansainvälisillä sotilaallisilla operaatioilla, mutta myös sitoutumisellamme yleismaailmallisiin vapaus- ja oikeuksiin, kehitysapuun ja vapaakauppaan. Ruotsalaiset arvot ovat suurelta osin Naton arvoja.
Pitkä puolustustahdon perinne on myös vahva arvo. Meillä on ollut oma laivasto puolen vuosituhannen ajan. Ruotsin ilmavoimat olivat toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä maailman vahvimpia. Ei niin kauan sitten pystyimme mobilisoimaan 800 000 miestä. Nyt Ruotsi ottaa jälleen puolustuksen vakavasti.
Kuudes vahvuus on kansallinen yhtenäisyytemme. Ruotsin Nato-jäsenyydellä on erittäin laaja tuki valtiopäivillä. Edellinen hallitus rakensi liittoutumia samanmielisten maiden kanssa, erityisesti Suomen, Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Ranskan kanssa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan myös sosiaalidemokraatit ottivat keväällä kantaa Naton puolesta, edeltäjäni Magdalena Anderssonin johdolla. Arvostan tätä yhtenäisyyttä. On suuri asia pystyä muuttamaan mieltään ja asettamaan maa etusijalle uudessa tilanteessa.
Uusi hallitus jatkaa nyt tätä yhteistä prosessia. Teemme sen vahvalla kansan tuella ja erittäin vahvalla tuella Nato-piireissä. 28 maata 30:stä on jo tehnyt meistä jäseniä. Ja yleisin kysymys, jonka saan muilta pääministereiltä EU:n huippukokouksissa, on tämä: mitä voimme tehdä auttaaksemme?
Ruotsin tarkempi rooli Natossa määritellään tulevassa yhteisessä suunnittelussa. Liittolaisena Ruotsi osallistuu solidaarisesti, ajan myötä ja "360 asteen näkökulmasta" - kuten Nato-kielellä sanotaan - liittouman suunnitteluun, harjoituksiin, operaatioihin ja tehtäviin.
Mutta haluan jo nyt osoittaa muutamia konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat luonnollinen seuraus Ruotsin jäsenyydestä ja joilla olen varma, että on myös laaja tuki:
- Ensimmäinen on, että Ruotsi liittyy 15 maan aloitteeseen yhteisestä ohjuspuolustuksesta, joka lanseerattiin Naton puolustusministerikokouksessa lokakuussa. Tätä kutsutaan "European Sky Shield Initiative". Sota Ukrainassa osoittaa, kuinka tärkeää on moderni ilmapuolustus siviiliväestön ja infrastruktuurin suojelemiseksi. Ruotsi osallistuu uusilla kyvyillä, ilmavoimillamme, ilmatorjunnallamme ja sensoreillamme, kuten Global Eye. Maalla, merellä ja ilmassa meillä on erittäin hyvä tilannekuva lähialueestamme.
- Toinen koskee sitä, että Ruotsi aikoo osallistua Gripen-koneilla Viron, Latvian ja Liettuan valmiusvalvontaan NATO:n Baltic Air Policing -operaation kautta. Olemme myös valmiita osallistumaan NATO:n Air Policing -operaatioon Mustallamerellä ja Islannissa. Nämä ovat yhteisiä sitoumuksia kaikille jäsenille.
- Ja kolmas on, että Ruotsi – kuten Norja ja Tanska sekä useat muut Nato-maat – on valmis osallistumaan maajoukkojen kanssa Naton puolustukseen erityisesti Baltian maissa. Ison-Britannian, Kanadan, Saksan ja Yhdysvaltojen johdolla Nato vahvisti jo vuonna 2017 Baltian maita ja Puolaa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan sama tehtiin Bulgariassa, Unkarissa, Romaniassa ja Slovakiassa. Sitoutuminen osoittaa koko Naton päättäväisyyden vastustaa jokaista aggressiota. Tähän päättäväisyyteen Ruotsin on myös kuuluttava.
Tai ilmaistakseni sen kansainvälisen solidaarisuuden selkeimmällä kielellä: Hyökkäys yhtä jäsentä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Tai toisella yhtä tunnetulla kielellä – yksi kaikkien puolesta, kaikki yhden puolesta.
Lopuksi:
Kaikille teille, jotka nyt palvelette Ruotsin puolustuksessa – siviilit ja sotilaat, asevelvolliset ja palkatut – suuri kiitos kaikesta, mitä teette!
Minulla on itse asevelvollinen tytär Ledningsregementetissä Enköpingissä ja toinen Trängregementetissä Skövdessä. He tekevät tietysti, kuten tuhannet muutkin, vain velvollisuutensa. Mutta mitä he – ja kaikki muut sotilaat ja merimiehet – todella ja lopulta tekevät, on puolustaa maamme vapautta. Se on suurta. Näemme sen panoksen.
Kiitos.