Koottu pohjoismainen-baltialainen tuki Ukrainalle

Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajat kokoontuvat Kiovaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä Ukrainaan. Vierailun aikana Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin, samalla kun useat maat vahvistavat jatkuvan tukensa Ukrainalle.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vierailee Ukrainassa yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajien kanssa Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä. Vierailun aikana hän tapaa muun muassa presidentti Volodymyr Zelenskyin ja osallistuu niin sanotun "halukkaiden koalition" kokoukseen. Koalitioon kuuluu noin 30 maata, jotka ovat luvanneet tukea Ukrainalle.

– Olen tänään vuosipäivänä paikalla Kiovassa edustamassa Ruotsin kansan tukea Ukrainalle. Emme vielä tiedä, milloin sota päättyy, mutta se, miten se päättyy, vaikuttaa Ruotsin turvallisuuteen sukupolven ajan. Siksi jatkuva tukemme on niin tärkeää, sanoo pääministeri Ulf Kristersson lehdistötiedotteessa.

Myös Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre on Kiovassa Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen neljäntenä vuosipäivänä ja hänet otti vastaan Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha. Norja on aiemmin ilmoittanut aikovansa myöntää Ukrainalle tukea jopa 85 miljardia kruunua vuoteen 2026 mennessä, mikä vahvistetaan jälleen lehdistötiedotteessa tämän päivän vierailusta.

Samassa lehdistötiedotteessa Norjan hallitus esittelee, että tuki priorisoi drooneja, ilmapuolustusta ja tykistöammuksia sekä toimia ukrainalaisen prikaatin kouluttamiseksi ja varustamiseksi. Muun muassa 12 miljardia Norjan kruunua varataan drooneille ja autonomisille järjestelmille sekä 9 miljardia Norjan kruunua ilmapuolustusjärjestelmille ja F-16-hävittäjille.

Vierailun yhteydessä pääministeri Jonas Gahr Støre kommentoi tulevaa Norjan tukea Ukrainalle.

– Ukrainalaiset itse tietävät parhaiten, mitä he tarvitsevat. Tiiviissä yhteistyössä Ukrainan viranomaisten kanssa hallitus on nyt päättänyt, mihin Norjan sotilaallinen tuki Ukrainalle vuonna 2026 kohdistuu, sanoi Jonas Gahr Støre.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on yhdessä pohjoismaisten ja baltialaisten kollegoidensa kanssa paikalla Kiovassa. Tanskan pääministeriö kommentoi vierailua sosiaalisen median kautta ja keskustelee muun muassa jatkuvasta Ukrainan tuesta ja tiukemmista pakotteista Venäjää vastaan.

– Meidän on jatkettava työtämme asettaaksemme Ukraina parhaaseen mahdolliseen neuvotteluasemaan. Teemme tämän tarjoamalla heille tarvitsemansa aseet ja kiristämällä pakotteita Venäjää vastaan niin paljon kuin mahdollista, kommentoi Mette Frederiksen pääministeriön sosiaalisessa mediassa.

Myös Suomen presidentti Alexander Stubb on paikalla Kiovassa ja osallistui yhdessä muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajien kanssa muistotilaisuuteen Itsenäisyyden aukiolla. Tilaisuus pidettiin kunnioittaakseen sodassa kaatuneita ukrainalaisia sotilaita.

Sosiaalisessa mediassa hän kommentoi vierailua ja seremoniaa:

– Suomen tuki Ukrainalle on edelleen vahvaa. Venäjän on lopetettava brutaali, turha ja laiton hyökkäyssotansa, hän sanoo.

Myös Viron pääministeri Kristen Michal, joka on myös Kiovassa, kommentoi vierailua sosiaalisessa mediassa:

– Venäjä valitsi aloittaa sotansa Viron itsenäisyyspäivänä. Emme ole unohtaneet vapauden hintaa. Viro jatkaa kaikkensa tekemistä auttaakseen Ukrainaa saavuttamaan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan, hän sanoo.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden johtajat, jotka osallistuvat vierailuun: Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Viron pääministeri Kristen Michal, Suomen presidentti Alexander Stubb, Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttir, Latvian pääministeri Evika Siliņa, Liettuan puolustusministeri Robertas Kaunas, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson.