Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuoltovirasto (Socialstyrelsen) on nimennyt Pohjois-Ruotsin, Gotlannin ja itärannikon alueiksi, joilla terveydenhuollon tarve olisi suurin sodan aikana. Virasto teki analyysin hallituksen toimeksiannosta yhdessä Ruotsin asevoimien ja Ruotsin puolustustutkimuslaitoksen (FOI) kanssa, Socialstyrelsen kertoi 14. lokakuuta.
"Ruotsi näyttää erilaiselta eri paikoissa, ja myös sodan aikaiset tarpeet poikkeavat toisistaan", sanoi pääjohtaja Björn Eriksson.
Pohjois-Ruotsissa haasteina ovat pitkät etäisyydet ja vaikea potilaskuljetus, joten useiden olemassa olevien sairaaloiden on kyettävä toimimaan yhdessä. Gotlannin terveydenhuollon on pystyttävä toimimaan myös, jos kuljetukset manner-Ruotsiin rajoittuvat. Itärannikon on varauduttava ottamaan vastaan uhreja Baltian maista.
Norrbotten, Västerbotten, Västernorrland ja Jämtland Härjedalen kehittävät yhdessä suunnitelmaa pohjoiseen perustettavasta valmiussairaalasta. Norrbottenin alue koordinoi työtä. Suunnittelu kattaa henkilöstön, tilat, laitteiston ja hallinnon. Yhtäkään sairaalaa ei ole vielä nimetty tehtävään, eikä uusia sairaaloita rakenneta. Norrbotten saa 37 miljoonaa Ruotsin kruunua lääkinnällisten tarvikkeiden varastojen kartuttamiseen.
Socialstyrelsenin on määrä esittää hallitukselle kansallinen konsepti valmiussairaaloille 31. maaliskuuta 2027 mennessä.