Merenkulun merkitystä ei voi liioitella. Yhdeksän kymmenestä Ruotsiin tuodusta tai sieltä viedystä tavarasta kulkee jossain vaiheessa kuljetusketjussa merenkulun kautta. Logistisessa mielessä Ruotsia voidaan pitää saarena. Olemme riippuvaisia merenkulusta toimiaksemme, ja merenkulusta tulee siten kansallinen etu. Tämä on todellisuus, jonka jaamme suurelta osin Norjan ja Suomen kanssa, ja se muodostaa lähtökohdan suunnittelullemme kohonneen valmiuden varalta.
Itämeren merenkulku huoltaa yli 100 miljoonaa ihmistä. Useat alueen maat ovat riippuvaisia katkeamattomasta kaupasta meritse, ja toimivien merikuljetusten tarve on myös osa Naton jäsenyyden mukanaan tuomaa suunnittelua. Ruotsin huoltovarmuus on erittäin suuressa määrin riippuvainen siitä, että tuonti- ja vientivirrat toimivat. Nykyisen turvallisuustilanteen ei arvioida muuttuvan pitkään aikaan, ja se tulee edelleen vaikuttamaan yhteiskuntaan laajasti, merenkulkuun ja Merenkulkulaitokseen.
Merenkulkulaitoksen valmiustyön puitteet ovat jatkuvuustyö ja valmiussuunnittelua sekä kyvykkyyden kehittämistä koskevat ohjeet. Valmiusviranomaisena osallistumme valmiussektoreihin Kuljetus sekä Pelastustoimi ja siviiliväestön suoja. Kansainvälisessä siviilipuolustukseen liittyvässä työssä Merenkulkulaitoksella on tehtävänä osallistua Naton siviilivalmiustyöhön, ja yhdessä Liikenneviraston kanssa olemme mukana Naton Transport Group - Ocean Shipping -ryhmässä.
Kokonaisturvallisuuden vaatimukset ovat määrääviä, ja meidän on otettava ne huomioon toiminnassamme. Merenkulkulaitos vastaa useista yhteiskunnan kannalta tärkeistä toiminnoista, ja järjestelmällinen jatkuvuustyö varmistaa, että voimme ylläpitää toimintaa hyväksyttävällä tasolla mahdollisimman pitkään. Pääpaino on varmistaa merenkulun saavutettavuus ja valtion meri- ja lentopelastuksen varmistaminen, jossa meidän on ylläpidettävä toimintaa niin pitkälle kuin mahdollista ottaen huomioon henkilöstön saatavuus ja muut olosuhteet sodan aikana.
Luonnollisen yhteistyön lisäksi, joka seuraa sektoreista vastaavien ja valmiusviranomaisten organisoinnista, Merenkulkulaitoksella on erinomainen yhteistyö Ruotsin asevoimien kanssa. Nykyisen laajuuden perusteella, kuten kutsuista kansalliseen ja operatiiviseen yhteissuunnitteluun sotilaallisen ja siviilipuolustuksen välillä, voimme päätellä, että olemme oikealla tiellä ja että suunnittelumme kohonneen valmiuden varalta voi ottaa lisäaskeleita eteenpäin.
Tänään monilla Merenkulkulaitoksen osastoilla on erityisesti nimettyjä valmiuskoordinaattoreita, jotka edistävät kehitystämme valmiusalueella. Virasto on saanut resurssivahvistuksia siviilipuolustukseen, jotka ovat olleet ratkaisevia kehitykselle ja rakentamiselle. Työ jatkuu ajan myötä, ja esimerkkinä voidaan mainita varavoiman ja varaosien hankinta, johtamispaikkojen työ sekä tavaroiden ja palveluiden tarpeen suunnittelu. Merenkulkulaitos on myös tehnyt panostuksia tukemaan vahvempaa IT-infrastruktuuria ja siten lopulta vahvistamaan tieto- ja IT-turvallisuutta. Kuten monet muut organisaatiot, meillä on suuri IT-riippuvuus, ja tiedämme, että panostuksemme on otettava huomioon kehittyneet hyökkäykset.
Työntekijämme ovat tärkein resurssimme, jotka edistävät hyvää valmiutta ja hyvää turvallisuuskulttuuria. Tahto ratkaista yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviämme on DNA:ssamme. Näemme sen selkeimmin, kun työntekijämme operatiivisesti käsittelevät tai tukevat erilaisia tapahtumia tai onnettomuuksia. Tässä on pehmeä ja ratkaiseva voimavara, tahto toimia ja ratkaista tehtävänsä, ja tämä voimavara tulee olemaan ratkaiseva myös kohonneen valmiuden aikana.
Cay PetterssonTurvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Merenkulkulaitos