Lehdistötilaisuudessa Folk och Försvar -konferensissa Sälenissä paljastivat puolustusministeri Pål Jonson (M), maavoimien komentaja Jonny Lindfors ja Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson, että uusi ruotsalainen drooniteknologia on kehitetty Puolustusvoimien (Försvarsmakten), Ruotsin puolustusmateriaalilaitoksen (FMV) ja Ruotsin puolustustutkimuslaitoksen (FOI) yhteistyönä yhdessä puolustusministeriön ja Saabin kanssa. Teknologia mahdollistaa yksittäisen sotilaan hallita jopa sadan droonin parvia uuden ohjelmiston avulla. Ensimmäinen sotilaallinen testikäyttö tapahtuu Arctic Strike -harjoituksessa maaliskuussa 2025, kirjoittavat useat mediat.

– Tämä on suuri ja tärkeä muutos, joka antaa maavoimille laadullisen edun, sanoo maavoimien komentaja Jonny Lindfors, Expressenin mukaan.

Drooniparvet voivat suorittaa autonomisia tehtäviä, kuten tiedustelua ja valvontaa. Teknologia mahdollistaa myös droonien asekuorman kantamisen kohteiden hyökkäämistä varten. Puolustusministeri Pål Jonson korostaa innovaation tarvetta puolustuksessa nykyisten uhkien kohtaamiseksi.

– Ruotsin on kyettävä kohtaamaan vastustaja, joka on määrällisesti ylivoimainen. Siksi meidän on saatava laadullinen etu, sanoo Jonson lehdistötilaisuudessa Sälenissä, Expressenin mukaan.

Saabin toimitusjohtaja Micael Johansson korosti uuden teknologian helppokäyttöisyyttä, jota voidaan ohjata matkapuhelimen tai tabletin avulla. Tekoälyä käytetään analysoimaan droonien antureiden tietoja ja antamaan tarkkaa tietoa takaisin joukoille.

– Tekoäly on suuri osa tätä. Mitä anturit näkevät, analysoidaan suoraan, jotta tieto voidaan nopeasti antaa takaisin sotilaalle, sanoo Johansson, SVT:lle.

Drooniparvet testataan Arctic Strike 25 -harjoituksessa. Ruotsi osallistui myös viime vuoden harjoitukseen, Arctic Strike 24, jossa käytettiin autonomisia drooneja muista maista osana kokeiluja torjuntaketjussa. Ruotsalainen tykistö osallistui yhdessä liittolaisten kanssa, ja teknologiaa käytettiin kohteiden tiedusteluun ja tunnistamiseen sekä miehittämättömien ilma- että maajärjestelmien avulla. Maavoimien komentaja Jonny Lindfors korosti tuolloin "pragmaattista ja integroitua viranomaisyhteistyötä, mutta myös yhteistyötä teollisuuden sekä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa" saavuttaakseen "korkean tempon kykyjen rakentamisessa uusilla teknologioilla", Puolustusvoimien verkkosivujen mukaan.

Projekti, joka normaalisti olisi vienyt neljästä viiteen vuotta, on saatu päätökseen vain vuodessa intensiivisen yhteistyön ansiosta puolustusministeriön, Saabin ja Puolustusvoimien välillä. Maavoimien komentaja ja puolustusministeri ovat olleet henkilökohtaisesti mukana prosessissa, mikä on edistänyt nopeaa kehitysvauhtia, kirjoittaa Expressen.

Expressenin mukaan projektista saadut kokemukset kootaan selvitykseen myöhemmin keväällä. Selvitys sisältää ehdotuksia sääntömuutoksiksi, jotka mahdollistavat teknisten innovaatioiden nopeamman käyttöönoton puolustuksessa. Tavoitteena on varmistaa, että Ruotsi voi olla teknisen kehityksen eturintamassa ja nopeasti toteuttaa uusia ratkaisuja.