Uusi tutkimus Ruotsin puolustuskorkeakoulusta ja Uppsalan yliopistosta osoittaa, että kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne ja kulttuurinen ylpeys vahvistavat halua puolustaa Ruotsia, kun taas etninen nationalismi ei tee sitä.
Tutkimus perustuu kyselyyn, johon osallistui yli 2000 ruotsalaista ja lähes 2000 tanskalaista. Tutkijat havaitsivat, että kiintymys kansakuntaan, ylpeys ruotsalaisesta kulttuurista ja kansalaisnäkemys ruotsalaisesta identiteetistä vaikuttavat positiivisesti. Sen sijaan henkilöt, joilla on "minun maani, oikein tai väärin" -asenne, osoittavat alhaisempaa puolustustahtoa kuin muut.
– Tuloksemme osoittavat, että kyse ei ole pelkästään uskollisuudesta valtiolle tai sen symboleille, vaan tunnesiteen, kulttuurisen ylpeyden ja yhteisöllisyyden yhdistelmästä, sanoo Ralph Sundberg, sotatieteiden lehtori Ruotsin puolustuskorkeakoulussa.
Tutkijat korostavat, että kansallinen identiteetti on monimuotoinen ja voi vetää eri suuntiin, kun on kyse halusta puolustaa maata. Kokonaispuolustuksen kannalta tämä antaa vivahteikkaamman kuvan siitä, mitkä tunteet ja arvot ovat merkityksellisiä puolustuskyvyn rakentamisessa laajassa merkityksessä.