Maailmantilanne vaatii huomattavasti vahvempaa Ruotsin puolustusta. Puolustusvoimien (Försvarsmakten) nyt aloittamalla kasvumatkalla reserviupseerit ovat ratkaisevan tärkeitä. Reserviupseeri muodostaa yhdessä varusmiesten kanssa suurimman osan sotilasorganisaatiosta.
Reserviupseeri on toistaiseksi Puolustusvoimien palveluksessa ja kutsutaan harjoituksiin sotilasvirkaansa muutamaksi viikoksi vuodessa tai joskus pidemmiksi ajanjaksoiksi tukemaan perusorganisaatiota. Suurin osa reserviupseereista on hyvin koulutettuja, päteviä henkilöitä, joilla on korkeampi palkka siviiliammatissa kuin sotilasvirassa. Monet reserviupseerit kärsivät siksi huomattavasta tulonmenetyksestä palvellessaan Puolustusvoimissa, mikä usein estää heitä osallistumasta tärkeisiin harjoituksiin.
Valtiolla on sopimuksia, jotka antavat reserviupseerille oikeuden tiettyyn palkan täydennykseen sotilaspalveluksen aikana. Alueilla ja kunnissa tällaisia sopimuksia ei yleensä ole. Suurimmassa osassa yksityistä sektoria reserviupseeri ei saa vapaata tai palkan täydennystä sotilaspalvelukseen.
Meillä on siis järjestelmä, jossa osan sotilashenkilöstön harjoittelumahdollisuudet riippuvat voimakkaasti siviilityönantajan hyväntahtoisuudesta. Tällainen järjestelmä ei ole kestävä, vaan pikemminkin ennakoimaton ja mielivaltainen. Reserviupseeri, jolla on onni työskennellä vastuullisessa siviiliyrityksessä, voi jatkaa puolustuskyvyn tukemista ilman, että henkilökohtainen talous kärsii. Muuten Puolustusvoimat voi vain toivoa, että reserviupseeri tulee silti.
Vahva puolustus vaatii tietenkin järjestelmän, joka varmistaa, että henkilöstöllä on todellakin mahdollisuus palvella.
Suomessa useimmat reserviupseerit saavat palkan täydennystä siviilityönantajiltaan. Aiemmin Ruotsissa oli suositus SAF:n (nykyinen Svenskt Näringsliv) yrityksille antaa reserviupseereilleen vapaata ja palkan täydennystä Puolustusvoimien palveluksessa. Valitettavasti tätä suositusta ei enää ole, mutta yhä useammat yksityiset yritykset tekevät nyt konkreettisia toimia helpottaakseen Puolustusvoimien palvelusta. Volvo on yksi tällainen yritys. Nammo ja AFRY ovat esimerkkejä muista yrityksistä, jotka, kuten muutkin puolustussektoriin liittyvät tai liittymättömät yritykset, tarjoavat nyt palkan täydennystä henkilöstölleen, jos he osallistuvat Ruotsin puolustukseen.
On monia hyviä syitä helpottaa reserviupseerien toimintaa:
• Kestävä yhteiskunta tarvitsee sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ja siten toimivaa puolustusta. Yhteiskunnan tukeminen on tärkeää sekä brändille että konkreettiselle kestävyystyölle ja osa yrityksen yhteiskuntavastuuta (CSR).
• Yritys, joka houkuttelee reserviupseereita, saa selvän kilpailuedun pätevän henkilöstön rekrytoinnissa. Reserviupseerit valitsevat luonnollisesti yrityksiä, joilla on positiivinen näkemys kokonaispuolustussektorista ja reserviupseereista muiden yritysten edelle.
• Sotilaspalveluksen aikana reserviupseeri harjoittelee johtajuutta ja ongelmanratkaisua tunnustetussa ja laadukkaassa koulussa, mikä on äärimmäisen kustannustehokasta osaamisen kehittämistä yritykselle. Yritys, joka haluaa tulla yhdistetyksi pätevään johtajuuteen, tekee oikein houkutellessaan reserviupseereita.
• Parempi asiakastuntemus antaa yritykselle kilpailuetuja. Kyse ei ole pelkästään sotilaallisista tuotteista ja palveluista, vaan myös suurempien viranomaisten perusorganisaatiosta, käyttäytymisnormeista ja säännöistä.
• Reserviupseeri on hyväksi yritykselle. Osaamiseen perustuva miehitys tekee sen, että reserviupseerin siviili- ja sotilasurat tukevat ja vahvistavat toisiaan jatkuvan osaamisen kehittämisen ja harjoittelun kautta. Reserviupseeri turvallisuustarkastetaan sotilasvirkaansa varten ja on siten sekä tarkastettu että koulutettu turvallisuustietoisuuteen aivan eri tasolla kuin pelkät siviilityöntekijät. Puolustusvoimien arvopohja (Avoimuus, tulokset, vastuu) vaikuttaa positiivisesti yrityskulttuuriin.
Ne yritykset, jotka jo nyt antavat henkilöstölleen vapaata ja palkan täydennystä, ovat esikuvia, ja kaikkien tulisi seurata heidän esimerkkiään.
Sotilaspalkkojen yleinen korottaminen olisi tervetullutta ja voisi ehkä auttaa jonkin verran. Mutta erot sotilas- ja siviilitulojen välillä olisivat edelleen tuntuvia monille. Arjen menot ja lainanlyhennykset eivät odota vain siksi, että tekee palveluksen maalle. Puolustusvoimien kireän henkilöstötilanteen vuoksi on tärkeää, että jokaiselle, joka todella voi työskennellä sotilaallisesti, annetaan myös mahdollisuus tehdä niin.
Reserviupseeriliitto kannattaa siksi suomalaista mallia, mutta lisäyksellä: Yksikään reserviupseeri ei saa jäädä tappiolle osallistuessaan Ruotsin puolustukseen, joten siviilityönantajan tulisi täydentää reserviupseerin palkkaa. Korvauksena siviilityönantajan tulisi saada alennettu työnantajamaksu sille henkilölle, joka aktiivisesti palvelee Puolustusvoimissa.
Tällä tavoin yksilöllä on varaa palvella, järjestelmästä tulee ennakoitava sekä siviili- että sotilastyönantajalle. Yksilö, valtio ja elinkeinoelämä osallistuvat yhdessä puolustuskykymme turvaamiseen.
Vallitsevassa maailmantilanteessa vahva puolustus on todellisen kestävyyden kysymys, ja asia on kiireellinen. Puolustus, joka on nimensä arvoinen, ei ole jotain, jonka "joku muu" järjestää. Sen rakennamme parhaiten yhdessä.
Jenny Harlin Reserviupseeriliiton pääsihteeri