Ruotsin sisäinen turvallisuus on vakavasti uhattuna ja maa on sodan partaalla. Verkossa levinnyt väärien viestien aalto on polarisoitunut väestön ja herättänyt voimakkaita tunteita. Disinformaatio on aiheuttanut väkivaltaisia mellakkaita ja hätäilmoitusten dramaattisen kasvun, mikä kuormittaa poliisia entisestään. Samanaikaisesti sabotoidaan vesilaitoksia, sähkövoimaloita ja muuta kriittistä infrastruktuuria drooniparvia käyttäen. Nämä hyökkäykset ovat aiheuttaneet vakavia häiriöitä ja vahinkoja, mikä lisää kansalaisten huolta. Kriisiä pahentaa laaja kyberhyökkäys, joka lamauttaa maksujärjestelmät, matkapuhelinverkot ja liikenteen, johtaen kaaokseen ja levottomuuteen. Kansalaiset alkavat epäillä yhteiskunnan kykyä hallita kriisiä, ja monet harkitsevat maasta lähtemistä.
Tämä skenaario ei ole pelkkä dystopia, vaan kyse on todellisista riskeistä. Vihamielinen toimija voi käyttää disinformaatiota, droonihyökkäyksiä, hätäilmoituksia ja kyberhyökkäyksiä yhteiskunnallisen kriisin luomiseen. Vieraat valtiot voisivat järjestää tällaisia toimia aseellisen hyökkäyksen esivaiheena.
Näille toimijoille panos olisi pieni, mutta potentiaalinen vaikutus valtava. Toimet voitaisiin lisäksi toteuttaa suurella kiistettävyydellä ilman fyysistä astumista Ruotsin maaperälle. Venäjän vallankäytön strategia havainnollistaa tätä selvästi, painottaen ei-sotilaallisia toimenpiteitä kuten informaatiosodankäyntiä, taloudellista painostusta, diplomatiaa ja kyberhyökkäyksiä. Nämä toimenpiteet tähtäävät epävakauden ja sekaannuksen luomiseen, mikä voi tasoittaa tietä sotilaallisille keinoille tarvittaessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämänkaltaiset hybriditoimet korostavat tarvetta vahvoille toimenpiteille kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että muun muassa Ruotsin poliisiviranomainen (Polismyndigheten) kykenee käsittelemään tällaisia uhkia.
Disinformaation ja mellakoiden torjuminen edellyttää poliiselta tiivistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa sekä jatkuvaa toimintaympäristön analysointia. Monikulttuurinen yhteiskunta, jossa on lukuisia diasporayhteisöjä, vaatii kaksisuuntaista lähestymistapaa, joka kattaa sekä kotimaisen että ulkomaisen ulottuvuuden. Tämä kävi ilmi muun muassa Koraanin polttamiseen liittyvistä tapahtumista sekä Ruotsin lastensuojelujärjestelmään (LVU) kohdistuneista vaikutuskampanjoista. Resurssien varmistamiseksi tehokkaita ja kestäviä operaatioita varten julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö voi osoittautua ratkaisevaksi. Yhteiskunnan resilienssi riippuu siitä, kuinka hyvin nämä toimijat pystyvät tekemään yhteistyötä kohdeyleisöille räätälöityjen vastanarratiivin levittämiseksi ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa.
Droonikanta on jo todellisuutta ja vaatii välittömiä toimenpiteitä. Tämä kävi selväksi juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kun suuret droonit kiertelivät ruotsalaisten ydinvoimaloiden yläpuolella. Tämänkaltaisten ilmauhkien torjumiseksi on välttämätöntä kehittää teknologiaa, joka kykenee häiritsemään droonisignaaleja, sekä kouluttaa henkilöstöä droonitapahtumien hallintaan. On tärkeää investoida uuteen teknologiaan droonien havaitsemiseksi ja neutralisoimiseksi sekä kehittää strategioita kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi mahdollisilta droonihyökkäyksiltä. Tässä viranomaisten, tutkimuslaitosten ja yksityisten toimijoiden välinen yhteistyö on ratkaisevaa vahvan ja yhteiskunnallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi näitä droonikantoja vastaan.
Hätäilmoitukset ja kyberhyökkäykset muistuttavat vahvasti siitä, mitä näimme Venäjän täysimittaisen Ukrainan invaasion yhteydessä vuonna 2022. Tämä hyökkäys alkoi kyberhyökkäyksillä ja hätäilmoitusten aallolla, joka kuormitti Ukrainan poliisia. Vastaavat tapahtumat voivat hyvinkin tapahtua Ruotsissa. Ottaen huomioon tekoälyn tuomat vihamieliset mahdollisuudet, on ratkaisevan tärkeää kehittää kykyä arvioida nopeasti hälytysten aitoutta. Tämä edellyttää investointeja hälytysten varmistamisteknologiaan sekä poliisin yhteyskeskusten ja johtokeskusten henkilöstön kouluttamista lisäämään heidän tietoisuuttaan hybridisistä uhkista, mukaan lukien tämä toimintamalli. Tekoälypohjaisia järjestelmiä voidaan käyttää hälytystietojen analysointiin reaaliajassa, vääriä hälytyksiä osoittavien mallien tunnistamiseen ja sen estämiseen, että nämä hälytykset kuluttavat poliisin resursseja. Valmistautumalla vääriin hälytyksiin ja kehittämällä menetelmiä niiden käsittelemiseksi poliisi voi vähentää resursseihin kohdistuvaa mahdollista tulevaa kuormitusta. Lisäksi on tärkeää edistää jatkuvan valmiuden ja koulutuksen kulttuuria, jossa henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti tunnistamaan ja reagoimaan hybridisiin uhkiin.
Jotta Ruotsi, mukaan lukien Ruotsin poliisiviranomainen (Polismyndigheten), pystyisi vastaamaan uhkiin, jotka voivat ilmetä ennen aseellista hyökkäystä, sen on vahvistettava valmiuttaan. Poliisin on kehitettävä kykyään koordinoida operaatioita muiden viranomaisten ja yksityisten organisaatioiden kanssa. Tämä edellyttää vahvoja yhteistyörakenteita ja säännöllisiä harjoituksia tehokkaan reagoinnin varmistamiseksi. Lisäksi on keskeistä, että poliisihenkilöstö tulee tietoiseksi uhkakuvasta ja omasta roolistaan tällaisessa tilanteessa. Näihin toimenpiteisiin panostaminen voi maksaa aikaa ja rahaa, mutta se on välttämätön investointi turvallisuuteemme. Valmistautumisen laiminlyönti voi johtaa suurempiin kustannuksiin tulevaisuudessa.
Patrik Thunholm Poliisi, reserviupseeri ja kirjailija