– Olemme nähneet erittäin suurta venäläistä riskinottoa, jossa panokset ovat nousseet entisestään vuoden aikana. Venäjä ei ole saavuttanut yhtäkään strategisista tavoitteistaan sodassa, mutta mikään ei viittaa siihen, että Venäjän valtionjohto olisi luopunut pitkälle menevistä tavoitteistaan. On vaikeasti arvioitavia mutta todellisia riskejä lisäeskalaatiolle, sanoo Lena Hallin, sotilastiedustelu- ja turvallisuuspalvelu Mustin johtaja, lausunnossaan Ruotsin puolustusvoimien verkkosivustolla.
Samassa artikkelissa Ruotsin puolustusvoimat ilmoittaa, että sotilaallinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on kohdannut vahvan ja yhteisen toiminnan poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella alalla länsimaiden, mukaan lukien Ruotsin, taholta. Tuon tuen kestävyys ja lännen yhtenäisyys ovat jatkossakin täysin ratkaisevia sodan lopputuloksen kannalta.
Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Ruotsi teki toukokuussa 2022, samanaikaisesti Suomen kanssa, päätöksen hakea Naton jäsenyyttä. Mustin arvio on, että Ruotsi on turvallisempi sen jälkeen, kun Nato-hakemus jätettiin.
– Ruotsi sai Nato-hakemuksen yhteydessä kahdenvälisiä turvatakuita useilta Nato-mailta, ja arvio on, että Venäjä haluaa edelleen välttää eskalaatiota, joka voisi johtaa aseelliseen konfliktiin Naton kanssa, mutta samalla Venäjän johdon korkea riskinotto luo epävarmuutta, jatkaa Lena Hallin.
Vuoden aikana myös tiedustelu-uhka Ruotsia kohtaan on kasvanut, erityisesti sen jälkeen, kun Ruotsi päätti hakea Naton jäsenyyttä. Lena Hallin korostaa, että ei ole vain Venäjä, vaan myös muun muassa Kiina, joka harjoittaa turvallisuutta uhkaavaa toimintaa Ruotsia vastaan.
– Molemmilla mailla on kyky suorittaa monimutkaisia operaatioita yrittäessään vaikuttaa Ruotsin poliittisiin ja taloudellisiin päätöksiin. Mielipiteenmuodostusta ja päätöksentekoprosesseja Ruotsissa – demokratian ytimessä – seurataan tarkasti. Tietoisuus tästä uhasta on lisättävä.
Vieras valta etsii laajasti haavoittuvuuksia avoimessa ja digitalisoituneessa yhteiskunnassamme. Eroa ei tehdä siviili- ja sotilasasioiden välillä, eikä yksityisen ja julkisen välillä. Mahdollisuuksia hyödyntää aukkoja organisaatiossamme, lainsäädännössämme ja yhteistyössämme tutkitaan jatkuvasti. Erilaisia tiedustelu- tai vaikuttamisoperaatioita Ruotsia vastaan voidaan hyödyntää kaikilla konfliktitasoilla. Ne ovat käynnissä täällä ja nyt ja ylittävät usein viranomaistemme rajat ja mandaattimme, mikä haastaa Ruotsin kyvyn vastatoimiin ja päätöksentekoon.
– Koska uhkat kohdistuvat kaikkiin yhteiskunnan osiin, on ratkaisevaa, että Ruotsi kohtaa ne yhtenäisellä kansallisella lähestymistavalla sekä valtionhallinnossa, yksityisessä elinkeinoelämässä että yhteiskunnassa laajemmin. Valppautta, turvallisuustyötä ja yhteiskuntamme kestävyyttä on vahvistettava, sanoo Lena Hallin.
Samanaikaisesti korkean operatiivisen paineen kanssa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelussa vuonna 2022 Must on jatkanut kehittymistään. Yhteistyötä on vahvistettu turvallisuuspoliisin ja Ruotsin radiolaitoksen (FRA) kanssa – tiedustelu- ja turvallisuusyhteisön ytimessä – samoin kuin useiden kokonaisturvallisuuden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tämä on välttämätöntä vakavan ja monimutkaisen uhkakuvan kohtaamiseksi. Erityisen tärkeää ovat myös ne askeleet, joita Must ottaa digitalisaation ja tekoälyn avulla vahvistaakseen tulevaisuuden kykyjä laajalla rintamalla.
Lena Hallin toteaa, että Mustilla on ollut työntäyteinen vuosi, ja sekä hallituksen että ylipäällikön kysyntä on ollut suurta.
– Olen ylpeä Mustin sitoutuneesta ja osaavasta henkilöstöstä, joka on vuoden aikana tehnyt tärkeitä ja laajoja panostuksia turvallisemman Ruotsin puolesta yhä epävarmemmassa ja vaarallisemmassa maailmassa.