Toiminnon tulee ohjata yrityksiä esimerkiksi tuotannon muuntamisessa, sääntöjen yksinkertaistamisessa sekä tuote- ja palvelukohtaisissa vaatimuksissa ja toimia sisäänkäyntinä toimijoille, joilla ei ole luonnollista yhteyttä valmiussektoreihin.
Carl-Oskar Bohlin (M), siviilipuolustusministeri, kommentoi päätöstä X:ssä (entinen Twitter):
– Valtiolta puuttui selkeä yhteyspiste pandemian aikana. [...] Tämä ei saa toistua. Ruotsin on oltava kestävämpi uuden rauhanaikaisen kriisin tai pahimmassa tapauksessa sodan sattuessa, hän kirjoittaa ja kuvailee tehtävää konkreettisena toimenpiteenä, jolla toteutetaan 50 miljardia kruunua, jotka on varattu siviilivalmiuksiin kokonaisturvallisuudessa.
Yhteyspiste rakennetaan verkostoksi, joka välittää ajankohtaista tilannekuvaa ja helpottaa yhteyksiä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä.
– Tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin kykyä vastata yhteiskunnan tarpeisiin huoltovarmuuden kannalta tärkeiden tavaroiden ja palveluiden osalta hyödyntämällä yritysten kapasiteettia, sanoo Johan Dozzi MSB:stä.
MSB:n tulee tehdä yhteistyötä Ruotsin elinkeinoelämän kehittämisviraston (Tillväxtverket), Ruotsin kauppakamarin (Kommerskollegium), Hankintaviranomaisen (Upphandlingsmyndigheten) ja Ruotsin puolustusmateriaalihallinnon (FMV) kanssa sekä hyödyntää RISE:n kokemuksia. Väliraportti toimitetaan viimeistään 30. lokakuuta 2025, loppuraportti 4. toukokuuta 2026.