Indopasifinen alue: erittäin kiinnostava ja dynaaminen

Indopasifinen alue on erittäin kiinnostava ja dynaaminen geopoliittinen kokonaisuus. Se kattaa Intian valtameren ja Tyynenmeren, ja sitä käytetään usein strategisissa ja turvallisuuspoliittisissa yhteyksissä kuvaamaan alueen taloudellista, poliittista ja sotilaallista dynamiikkaa. Alueella asuu noin puolet maailman väestöstä. Alue käsittää 38 maata, 16 aikavyöhykettä ja tuottaa kaksi kolmasosaa maailman kokonaisbruttokansantuotteesta. Myös yhdeksän maailman kymmenestä suurimmasta satamasta sijaitsee täällä.

Alueen haasteet ja jännitteet liittyvät usein kauppaan. Jotkut maailman tärkeimmistä kauppareiteistä kulkevat alueen läpi: Malakansalmi ja Etelä-Kiinan meri ovat kaksi strategisesti ratkaisevaa kulkuväylää. Häiriöt näissä virroissa aiheuttavat nopeasti merkittäviä taloudellisia seurauksia kaikille osapuolille. Siksi myös pienemmillä tapahtumilla on nopeasti turvallisuus- ja poliittisia seurauksia.

Joitakin lähiaikojen tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet sekä kauppavirtoihin että turvallisuustilanteeseen:

• Covid-19-pandemia, joka johti satamien sulkemiseen, konttipulaan ja häiriöihin koko merenkulkuketjussa. • Suuren konttialuksen Ever Givenin karilleajo Suezkanavalla 21. maaliskuuta 2021, jolloin liikenne estyi kuudeksi päiväksi. • Yhdysvaltain silloisen puhemiehen Nancy Pelosin vierailu Taiwanissa elokuussa 2022, jota seurasivat Kiinan sotilasharjoitukset, jotka estivät kauppareittejä Taiwaninsalmella.

Taiwanin ympärillä vallitsevat jännitteet ovat selvästi havaittavissa kaikkialla Indopasifisella alueella. Kiina on ilmaissut aikovansa liittää Taiwanin itseensä, ja Taiwanissa sijaitsee suuri osa maailman puolijohdevalmistuksesta. Taiwan vastaa noin 64 prosentista maailman puolisohdemarkkinoista, ja noin 90 prosenttia maailman kehittyneimmistä puolijohteista valmistetaan siellä. TSMC (Taiwan Semiconductor Manufacturing Company) on maailman suurin toimija alalla. Yhtiö ilmoitti äskettäin investoivansa noin 165 miljardia Yhdysvaltain dollaria Yhdysvaltoihin käynnistääkseen valmistuksen siellä.

Miten alueen olosuhteet ja haasteet vaikuttavat Indopasifisiin maihin yleisesti, ja Australiaan erityisesti?

Kaikki alueen maat ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia kaupasta Kiinan kanssa. Samalla alueelta puuttuvat EU:ta tai NATOa vastaavat turvallisuusjärjestelyt. On olemassa joitakin kahdenvälisiä ja monenvälisiä turvallisuussopimusyrityksiä, mutta luottamus niihin on usein rajallista, ja paljon voi muuttua nopeasti. Monet alueen maat varustautuvat nyt sotilaallisesti, osin vastauksena Kiinan lisääntyneeseen toimintaan, osin omien etujensa puolustamiseksi.

Australia on selvä esimerkki tästä. Kiina on maan tärkein kauppakumppani, mutta myös sen suurin turvallisuusuhka. Vastauksena Australia on syventänyt yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa, muun muassa luovuttamalla tukikohtia maan pohjoisosassa. Toinen esimerkki on AUKUS-yhteistyö (Australia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat) tulevasta sukellusvenevalmistuksesta, johon sisältyy myös turvallisuuspoliittisia takeita. AUKUS on kuitenkin kyseenalaistettu usealta taholta, erityisesti aikatauluihin ja toimituksiin liittyvien haasteiden vuoksi. Tässä politiikan, talouden ja turvallisuuden välinen yhteys tulee selvästi esiin, ja se on asia, johon sekä nykyisten että tulevien hallitusten on otettava kantaa.

Puolustusasiamiehenä toimiminen tällä dynaamisella geopoliittisella alueella on äärimmäisen kiinnostavaa. Käy nopeasti selväksi, että mikään konflikti ei ole paikallinen, kuten olemme oppineet Ukrainan sodasta. Tietovirta on suuri; alue on korkeasti priorisoitu tutkijoiden, ajatushautomoiden ja päätöksentekijöiden keskuudessa. Mutta mahdollisuuksiakin on, erityisesti kaiken sen innovaation kautta, jota täällä tapahtuu esimerkiksi kyberturvallisuuden, avaruuden, tekoälyn ja kvanttiteknologian aloilla. Ruotsi pärjää hyvin tässä yhteydessä yhtenä maailman innovatiivisimmista maista.

Toinen tärkeä ruotsalainen vahvuus on kokonaismaanpuolustuskonseptimme. Kun puolustusministerimme äskettäin vieraili Australiassa, hän korosti siviili- ja sotilaspuolustuksen yhteensovittamisen tärkeyttä, josta Ruotsilla on pitkä kokemus. Ruotsalainen konsepti sopii hyvin Australiaan. Muun muassa kulttuuriset johtamisedellytystemme muistuttavat toisiaan, toisin kuin monissa muissa maissa, joissa on keskitetympiä järjestelmiä.

Tässä kontekstissa toimin puolustusasiamiehenä. Tehtäväni on ymmärtää geopoliittinen tilanne Australiaan ja Uuteen-Seelantiin keskittyen, tukea ruotsalaisia puolustusyrityksiä ja edistää molemminpuolista yhteistyötä asevoimiemme välillä. Se on erittäin stimuloivaa työtä, jota teen yhdessä suurlähetystötiimin kanssa Canberrassa.