Näin Nato-tutkimus MASHIEN vähentää vahinkoja merellä

Nordic Defence Sector haastatteli anestesialääkäriä ja tutkijaa Johan Ullmania, joka johtaa Naton MASHIEN-projektia. Tutkimus selvittää, miten iskualtistus nopeiden veneiden kyydissä vaikuttaa miehistön taistelukykyyn ja terveyteen. Tulosten on tarkoitus luoda pohja yhteiselle standardille, jolla ehkäistään vakavat luu- ja aivovammat operaattoreilla.

Johan Ullman on reserviupseeri ja lääkäri. Toimiessaan laivueen lääkärinä 1. pintahyökkäyslaivueessa vuonna 1984 hän kiinnitti huomiota iskualtistuksen vaikutuksiin nopeiden veneiden kyydissä.

– Tehtäväkseni annettiin tarkastaa torpedoveneosastojen varusmiehet, ja kauhukseni havaitsin, että 85 prosenttia oli saanut selkäkipuja palvellessaan veneissä. He kertoivat, ettei ollut väliä istuiko vai seisoiko – veneiden iskeytyminen aallokkoon sattui yksinkertaisesti suunnattomasti, Ullman kertoo NDS:lle.

Tämä havainto sai hänet tutkimaan, miltä mekaniikka ja altistus todella näyttävät. Historiallisesti merellä tehdyt mittaukset ovat keskittyneet tärinään, minkä hän katsoo olevan suoraan virheellistä lähestymistapaa vakavien vammojen riskin arvioimisessa.

– Tällä alueella ei ollut todellista tietämystä. Useimmat aiemmin aihetta tutkineet eivät ole ymmärtäneet fysiikkaa sen takana, kuinka paljon energiaa isku sisältää ja kuinka äärimmäisen nopeasti tuo energia siirtyy ihmiskehoon, hän sanoo.

Todellisen vammariskin ymmärtämiseksi keskeinen käsite on "jerk" eli nykäys. Se kuvaa, kuinka nopeasti kiihtyvyys muuttuu. Voimakas kiihtyvyys, joka rakentuu ajan myötä, vaikuttaa koko kehoon tasaisesti, kun taas äkillinen ja kova isku aiheuttaa täysin erilaiset seuraukset.

– Jos kiihtyvyys nousee 0:sta 10 g:hen kymmenessä millisekunnissa, se tuottaa paljon suuremman mekaanisen tehon kuin jos se kestäisi 50 tai 100 millisekuntia. Isku, joka nousee suoraan maksimiin ja sitten vaimenee, vaikuttaa kehon eri elimiin eri tavoin. Tämä johtuu siitä, että pysähtymisaika on niin paljon lyhyempi. Juuri tämänkaltainen altistus saa henkilöstön tuhoamaan selkänsä ja niskansa, Ullman selittää.

Ongelmien kartoittamiseksi ja raja-arvojen löytämiseksi hän johtaa nyt tutkimusryhmää Naton tiede- ja teknologiajärjestössä (NATO Science & Technology Organisation, STO). NDS on aiemmin julkaissut STO:n CSO:n johtajan John-Mikal Størdalin kirjoituksen. Ullmanin johtama tutkimus kulkee nimellä MASHIEN ja siihen osallistuu yhteensä 34 tutkijaa 15 eri maasta. Projekti rahoitetaan pääasiassa Ruotsin asevoimien (Försvarsmakten) kautta FoT-varoilla tutkimusta ja teknistä kehitystä varten.

– Jokainen ihminen, aalto ja rungon isku on erilainen. Tarvitsemme suuria datamääriä ja meidän on mitattava veneissä todellisissa olosuhteissa. Kaksi henkilöä per vene kantaa kiihtyvyysantureita, jotka kiinnitetään lähelle suoliluun harjua ja mittaavat kolmessa akselissa 5 700 mittauspisteellä sekunnissa per vene analysoitavaksi.

Ullman toteaa, että merellisessä ympäristössä tunnettu ongelma on oireiden aliraportointi. Henkilöstö välttää usein hakeutumasta hoitoon joukko-osastolla pelätessään menettävänsä lento- tai meristatuksensa ja päätyvänsä sen sijaan toimistotyöhön. Objektiivisen datan saamiseksi tekniset mittaukset yhdistetään nyt päivittäiseen, anonyymiin tiedonkeruuseen operaattoreilta.

– Kerran päivässä osallistujat saavat ilmoituksen matkapuhelimeensa. Siinä heidän tulee ilmoittaa, onko heillä kipuja ja missä, sekä liukusäätimellä asteikolla kuinka voimakas kipu on, onko ajettu veneellä ja jos on, millä veneellä. Yhdistämällä raportoitu kipu mitattuun altistukseen voimme korreloida, mitkä tietyt iskutasot johtavat ongelmiin, Ullman sanoo.

Aiemmin huomio on kohdistunut lähes yksinomaan tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, mutta viime aikoina on kasvanut ymmärrys siitä, että iskut aiheuttavat myös vakavia neurologisia ja kognitiivisia vammoja. Sisäinen kysely, joka kohdistettiin eläkkeellä oleviin amerikkalaisiin operaattoreihin, osoitti, että 33 prosenttia oli kokenut tajunnanmenetyksen koko kehon iskujen seurauksena veneissä.

– Kyse ei ole vain välilevytyrästä ja nikamapuristumista, vaan nyt myös aivovammoista. Kun vene iskeytyy veteen ja keho painuu alaspäin, pää singahtaa eteenpäin valtavalla voimalla. Aivot heiluvat kallossa ja rotaatio aiheuttaa vammoja, jotka muistuttavat niitä, joita näemme vanhoilla ammattinyrkkeilijöillä tai amerikkalaisen jalkapallon pelaajilla – niin sanottua CTE:tä (chronic traumatic encephalopathy, krooninen traumaattinen enkefalopatia).

Kognitiivisten vammojen vakavuus nousi suureksi uutiseksi, kun amerikkalainen veneoperaattori teki itsemurhan ja New York Times julkaisi vuonna 2024 artikkelin tapauksesta. Ruumiinavaus osoitti, että hänen aivonsa olivat syvästi läpäisseet kumulatiiviset vammat, jotka liittyivät hänen palvelukseensa.

– Se alkoi sillä, että hän teki harkitsemattomia päätöksiä ja jäi lääketieteelliselle eläkkeelle. Virheellisesti uskottiin, että kyseessä oli psykiatrinen ongelma. Kun ruumiinavaus sitten vahvisti äärimmäisen CTE:n, se lähti liikkeelle Yhdysvalloissa. Se johti senaatin kuulemisiin ja sai useat amerikkalaiset tutkijat liittymään tutkimukseemme, Ullman kertoo. Nyt mukaan on tullut vielä toistakymmentä lisää.

Tutkimuksessa 15 maata on sopinut uudesta tavasta mitata ja kvantifioida iskualtistusta. Tuloksia käytetään antamaan kuljettajille relevanttia tietoa reaaliajassa, kullekin venetyypille erikseen, siitä milloin altistus lähestyy tai saavuttaa oletetusti haitallisia tasoja.

Huolia on esitetty siitä, että tiukemmat turvallisuussäännöt voisivat pakottaa alentamaan nopeuksia ja heikentää operatiivista kykyä, mutta tämä kuva torjutaan täysin.

– Tämä ei tule rajoittamaan kykyä, päinvastoin. Jokaisessa veneessä on näyttö, joka ilmaisee iskualtistuksen vihreällä, keltaisella tai punaisella. Tällöin kuljettaja saa välittömästi objektiivista tietoa ja voi sovittaa nopeuden tehtävään. Jos on päästävä nopeammin eteenpäin esimerkiksi tulituksen alla, se on edelleen mahdollista, mutta pitkällä aikavälillä tämä vähentää tarpeetonta ja haitallista altistusta ja joukot ylläpitävät taistelukykynsä ja operatiivisen suorituskykynsä, Ullman päättää.