– Kyseessä on paljon metsää ja paljon rakennuksia. Ennen kaikkea lentokenttä on maksanut meille paljon, erityisesti lämmityksen ja ylläpidon osalta, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulrik Dahlgren, (S), Västerbottens-Kurirenille.
VK kirjoittaa, että Gunnarnin lentotukikohdan rakentaminen aloitettiin toisen maailmansodan aikana, ja se oli käytössä sotilaslentotukikohtana vuosina 1943–2005, minkä jälkeen kunta osti laitoksen ja säännöllinen lentoliikenne jatkui vuoteen 2010 asti.
Fortifikationsverketin viestintäpäällikkö Greta Stridsman kertoo VK:lle, että lentokenttä on ostettu Ruotsin asevoimien toimeksiannosta.
– Kauppa on toteutunut, mutta käyttöoikeus saadaan vuoden 2023 lopussa. On vielä hieman liian aikaista sanoa, mitä aiomme tehdä kiinteistöllä.
Ilmavoimien viestintäpäällikkö Louise Levin sanoo kommentissaan Försvarssektorn Nyheterille, että ei ole vielä päätetty, millaista toimintaa lentotukikohdassa tullaan harjoittamaan.
– Ruotsin asevoimat antoi Fortifikationsverketille tehtäväksi hankkia kiinteistöt varmistaakseen toimintavapautemme jatkuvaa kasvua varten. Tarkastelemme eri vaihtoehtoja sen suhteen, millaista toimintaa siellä voidaan harjoittaa.