Mikael Grev on Avioniq AB:n perustaja ja toimitusjohtaja, ja hänellä on pitkä tausta hävittäjälentäjänä. FSN Perspektiv -julkaisun vuosikatsauksessa hän kuvaa pk-yrityksen johtamisen haasteita puolustussektorilla sekä sitä, miten tekoäly toimii vipuvartena Ruotsin ilmavoimille.

Sydän kurkussa lähdettiin liikkeelle vuonna 2023. Puolustusalan yrityksissä heikentynyt maailman turvallisuustilanne on hyvä asia liiketoiminnan kannalta. Mutta niin ei pitäisi olla. Jos turvallisuuspolitiikassa otettaisiin riittävästi huomioon riskitason nousu- ja laskuvaiheet, joita tapahtuu nopeammin kuin mikään maa ehtii varustautua tai purkaa varustautumistaan, voitaisiin nyt välttämättömiltä tuntuvat hätätoimenpiteet välttää.

Voi vain toivoa, että tilanne, johon olemme nyt ajautuneet ja joka on pahin sitten maailmansotia edeltäneen ajan, voi jäädä pysyväksi muistutukseksi siitä, että toivo ei ole strategia ja että uusia mustia joutsenia löytyy aina.

Vuosi on ollut Avioniqille erittäin menestyksekkäs. Ruotsin puolustusmateriaalihallinnon (FMV, Försvarets materielverk) tilaus, jonka mukaan ohjus- ja lentokonemallinnustyökalujamme (AqLab ja AqModel) voidaan käyttää kaikessa puolustusministeriön alaisessa valtiollisessa toiminnassa, on esimerkki siitä, että pienenäkin voi tehdä suuria asioita. Tämä pätee erityisesti huipputekniikan ja puolustuksen rajapinnassa, jossa fokus ja huippuosaaminen prosessien ja henkilöstömäärän sijaan ovat avain innovatiivisiin tuotteisiin. Ruotsin asevoimat (Försvarsmakten) on tässä FMV:n kautta osoittanut johtajuutta ja uskaltanut panostaa pieneen innovaattoriin ruotsalaisella ydinalueella, mallinnuksessa ja simuloinnissa. Meitä on tosin arvioitu lähes neljä vuotta, mutta se on odotettavissa, kun hankitaan tulevaisuuden innovaatioiden rakennuspalikoita.

Mallinnus ja simulointi saattavat etäältä katsottuna vaikuttaa tylsältä ja teoreettiselta, mutta totuus on, että ne ovat nykyään ehdoton edellytys innovaatioille useimmilla puolustusalan osa-alueilla, erityisesti taisteluilmailussa. Tekoäly nostetaan usein esiin suurimpana innovaatioajurina lähivuosina, ehkä vuosikymmeninä, mutta tekoäly tarvitsee harjoitteludataa, valtavia määriä dataa. Tätä dataa ei voida kerätä todellisista lennoista, sillä niitä on aivan liian vähän ja ne ovat liian hajanaisia. Data on luotava massiivisilla simuloinneilla ja sen jälkeen verifioitava lennoilla. Mallinnustyökalumme ovat tuhansia kertoja nopeampia ja huomattavasti modernimpia kuin nykyiset tuotteet, mikä voidaan kääntää nopeammaksi kehitystahdiksi.

Se, että Ruotsin asevoimilla on nyt käytössään kaikkein uusin teknologia mallinnuksen ja simuloinnin alalla, tarkoittaa, että ne ovat eturintamassa. Mutta tämä etuasema voi tuottaa tuloksia vain, jos sitä hyödynnetään innovatiivisten tuotteiden luomiseen, jotka perustuvat muun muassa tekoälyyn. Tämä on meille haaste vuodelle 2024: saada sekä asevoimien että puolustusalan päätöksentekijät ymmärtämään tämäntyyppisten tuotteiden potentiaali ja niiden tuottama vaikutus, eikä vain tilata hieman lisää siitä, mitä jo on.

Vuosi 2023 merkitsi monia matkoja, erityisesti Euroopassa. En tiedä, onko riskinottohalukkuus suurempaa Ruotsin ulkopuolella vai johtuuko se siitä, että olemme juuri pieni ruotsalainen yritys Ruotsissa kaikkine siihen liittyvine seikkoineen, mutta ulkomailla asiat tapahtuvat nopeammin. Esimerkiksi Englannissa on perustettu RCO (Rapid Capability Office, nopeiden kyvykkyyksien toimisto), jonka tehtävänä on poimia kiinnostavaa teknologiaa yrityksiltä ja arvioida niiden potentiaalinen sotilaallinen arvo. Ensimmäisestä tapaamisesta asennukseen ja kenraalitason demonstraatioon kului hieman yli puoli vuotta, erikoiskehitys mukaan lukien. Ruotsin asevoimien tulisi harkita vastaavaa järjestelyä. On kuitenkin tärkeää, että se todella johtaa tilauksiin, jos kokeilut onnistuvat, kuukausien eikä vuosien kuluessa. Kilpaillaan aina suuren osan teollisuuden kanssa, joka on hyvin tyytyväinen, jos tilataan vain lisää jo kehitettyä, koska se on juuri sitä, jo kehitettyä.

Vaikka turvallisuuspoliittinen tilanne on vuoden 2023 aikana jatkuvasti heikentynyt ja Ruotsi on jäljessä varustautumisessa erittäin matalalta lähtötasolta johtuen, ja vaikka jokaisen tapaamamamme virkailijan tahto on suuri, olemme jumissa budjetti- ja tilausmenettelyssä, joka saa kaiken kestämään ikuisuuden. Suurille yrityksille, joilla on pitkät myyntisyklit ja suuret monivuotiset tilaukset, tämä on vähemmän ongelmallista, joskin innovaation kannalta suboptimaalista. Pienemmille yrityksille aika on resurssi, jota ei usein ole. Toivomme, että 2024 on vuosi, jolloin prosessit lyhennetään. Nykyiset prosessit tuntuvat olevan enemmän tarkoitettu kääntämään jokainen euro kolmesti ja varmistamaan, ettei mitään tapahdu ennen kuin konsensus on saavutettu, kuin tuottamaan vaikutuksia tässä ja nyt. Rakastan sanaa "Toimi!", ja sen pitäisi koskea myös näitä prosesseja.

Muuten olen henkilökohtaisesti epäonnistunut yhdessä isän tehtävistäni vuonna 2023. En ole onnistunut saamaan 13-vuotiasta tytärtäni innostumaan ajatuksesta ryhtyä hävittäjälentäjäksi, maailman parhaaksi ammatiksi. Hän ei tiedä palkasta eikä siitä, ovatko useimmat alalla tyttöjä vai poikia, joten ongelma ei ole siinä. Vaikuttaa siltä, että hän yksinkertaisesti ei ole kiinnostunut. Vielä. Itse asiassa hänen luokkansa pojat vaikuttavat kiinnostuneemmilta. No, perheen motto on olla antamatta periksi, joten vuonna 2024 jatkan kuvailemaan, mitä hävittäjälentäjä tekee, mikä toivottavasti johtaa hakemukseen aikanaan. Suostutteluvinkkejä otetaan innolla vastaan.

Mikael Grev, Avioniq AB:n toimitusjohtaja ja entinen hävittäjälentäjä